Kuvassa vasemmalta: Sallamaari Muhonen, Sähköteknisen kaupan liitto (tilaisuuden moderaattori), MEP Ville Niinistö (tilaisuuden panelisti), Esa Tiainen, SESKOn hallituksen puheenjohtaja ja STUL ry (tilaisuuden järjestäjä ja osallistuja), Jouni Kekäläinen, Schneider Electric (tilaisuuden panelisti), Sari Tasa, Työ- ja elinkeinoministeriö (tilaisuuden panelisti), Elena Santiago-Cid, CEN-CENELECin pääjohtaja (tilaisuuden panelisti), Anna Tanskanen, SESKOn toimitusjohtaja (tilaisuuden järjestäjä ja puhuja)
Tilaisuuden järjesti standardointijärjestö SESKO ja se keräsi yhteen teknologia-alan yritysjohtoa sekä tutkimuslaitosten ja ministeriöiden päättäjiä. Tilaisuuden tarkoituksena oli aktivoida keskustelua standardoinnin, teollisuuden ja poliittisten tarpeiden yhteensovittamisesta puhtaan energian tuotannon tukena ja kilpailutekijänä.
´Standardointi ja teollisuus
Tilaisuus alkoi aamiaistarjoilulla, jonka lomassa osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua. SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen avasi tilaisuuden puheenvuorollaan “Standardeja, kilpailukykyä vai molempia?”. Hän korosti standardoinnin kasvavaa merkitystä yhteiskunnassa, viitaten EU:n standardointistrategiaan vuodelta 2022 ja maailmanlaajuisiin standardointipyrkimyksiin. Suomessa on herätty standardoinnin strategisiin mahdollisuuksiin ja aktiivinen työ on käynnissä.
Seuraavana puhujana oli Jouni Kekäläinen Schneider Electriciltä, joka käsitteli standardoinnin vaikutusta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kilpailukykyyn. Jouni Kekäläinen korosti puheenvuorossaan puhtaan ja edullisen energian merkitystä Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa. Hän painotti uusiutuvien energialähteiden, kuten veden, tuulen ja auringon, sekä energian varastoinnin (vety, akkupankit, lämpövarastot) roolia. Kekäläinen nosti esiin myös pienydinvoiman mahdollisuudet.
Suomessa datakeskusinvestoinnit ovat vahvassa kasvussa, ja vuoteen 2027 mennessä on suunnitteilla datakeskuksia, joiden yhteenlaskettu teho olisi 2GW. Kekäläinen mainitsi myös kaukolämmön kestävän kehityksen, luotettavan sähköverkon ja riittävän varavoiman tärkeyden. Hän totesi, että standardointi avaa globaaleja markkinoita, vauhdittaa tutkimusta ja kehitystä sekä varmistaa turvallisuuden ja laadun. Avainasemassa on nopeus standardien käyttöönotossa ja kehittämisessä.
Standardointi ja politiikka
Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä puhui Suomen teollisuuspoliittisesta strategiasta ja standardoinnista. Hän painotti PMI Orpon hallituksen ohjelmaa “Vahva ja välittävä Suomi”, jonka yhteydessä lanseerataan Suomen ensimmäinen kansallinen standardisointistrategia. Tämä strategia määrittelee kansalliset standardisoinnin painopistealueet ja vahvistaa standardisoinnin roolia suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tukemisessa. Strategian tavoitteena on parantaa yritysten kasvua, markkinoillepääsyä ja tuotteiden laatua, edistäen samalla Suomen asemaa globaalin teknologian kärjessä.
Europarlamentaarikko Ville Niinistö valotti Suomen asemaa sähköisen puhtaan teknologian globaalina osaajana. Hän painotti, että Suomi on edelläkävijä innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, erityisesti uusiutuvien energialähteiden ja energian varastointiteknologioiden osalta.
Standardoinnin rooli puhtaan energian siirtymässä
Euroopan standardointiorganisaatioiden CEN ja CENELECin pääjohtaja Elena Santiago-Cid esitteli standardoinnin roolia puhtaan energian siirtymässä. Hän painotti, että standardit ovat välttämättömiä, jotta uusi teknologia voi saavuttaa markkinoiden luottamuksen ja leviämisen. Standardit auttavat varmistamaan tuotteiden turvallisuuden, laadun ja yhteensopivuuden, mikä puolestaan vauhdittaa innovaatioiden käyttöönottoa.
Santiago-Cid totesi, että standardoinnin avulla voidaan luoda yhtenäiset toimintatavat ja vaatimukset, jotka helpottavat teknologian siirtymistä konseptista käytäntöön. Tämä on erityisen tärkeää puhtaan energian alalla, jossa innovatiiviset ratkaisut, kuten uusiutuvat energialähteet ja energian varastointiteknologiat, ovat avainasemassa.
Hän myös korosti, että standardoinnin merkitys ei rajoitu vain teknisiin näkökohtiin, vaan sillä on myös strateginen ulottuvuus. Standardit tukevat kilpailukykyä, mahdollistavat markkinoiden avaamisen ja edistävät kestävää kehitystä. Santiago-Cid totesi, että yhtenäinen eurooppalainen standardointijärjestelmä voi toimia mallina globaalille yhteistyölle ja harmonisoinnille, mikä on elintärkeää globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Sähköistyvän yhteiskunnan kehitystä vauhdittaa tarve hillitä ilmastonmuutosta, mikä edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä puuttua nykyiseen fossiilisten polttoaineiden kriisiin, joka korostaa uusiutuvan ja puhtaan energian merkitystä. Sähköistämisen avulla voidaan siirtyä kohti kestävämpää energiankäyttöä, mikä tukee ympäristönsuojelua ja parantaa energian saatavuutta pitkällä aikavälillä. Tätä ilmiötä Elena Santiago-Cid kutsui nimellä All-electric society.
Paneelikeskustelussa, jota moderoi Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen, pureuduttiin puhtaan energian kilpailuetuihin ja standardoinnin merkitykseen. Osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun reaaliajassa.
Matti Rae Raecom Oy:stä kiteytti standardien merkitystä omassa kommenttipuheenvuorossaan todeten, että standardit määrittävät vahvasti sähkö- ja elektroniikkateollisuusvalmistuksen ja muun sähköistysalan teknologia- ja turvallisuusvalintoja ja siten myös osaamistarpeita. Teollisen toiminnan tulevaisuusreseptit kirjoitetaan standardeihin tänään.
Yhteistyötä (standardointi, teollisuus, politiikka) tulee lisätä
Tilaisuuden päätössanat lausui SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen, joka korosti standardoinnin merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja koki standardoinnin ja kilpailukyvyn olevan molempien tärkeitä asian edistämisessä. Hän myös korosti, että teollisuuden asiantuntijoiden osallistuminen standardointikomiteoihin on nimenomaa teollisuuden kilpailukyvyn konkreettinen edistäjä ja kutsui kaikki osallistumaan standardointityöhön, joka luo mahdollisuudet kestävälle tulevaisuudelle.
Tilaisuus tarjosi hyvän pohjan jatkaa keskustelua standardoinnin, teollisuuden ja poliittisten tarpeiden yhteensovittamisesta ja osallistujille arvokkaita näkemyksiä puhtaan energian ja standardoinnin hyödyntämisestä kilpailutekijänä.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
