Sähköalan Visioseminaari 2026 kokosi Helsingin Messukeskukseen laajan joukon asiantuntijoita tarkastelemaan maailman murrosta teknologian, energian ja geopoliittisten muutosten näkökulmasta. Seminaari järjestettiin Sähkö–Electricity 26 -tapahtuman yhteydessä ja se kokosi yhteen yritysjohtajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia eri toimialoilta.
Tilaisuuden avasi Tapio Koivu, toimitusjohtaja, Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Seminaarin juonsi Chike Ohanwe, palkittu näyttelijä ja laulaja.
Maailma siirtyy uuteen järjestykseen – standardit vallan ytimeen
Teppo Tulkin (vanhempi neuvonantaja, Ennakointi ja koulutus,
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra) mukaan nykyinen, toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys on päättymässä ja tilalle on muodostumassa moninapainen maailma. Keskeistä ei ole enää sotilaallinen voima, vaan kyky hallita riippuvuuksia:
- energiaa
- dataa
- logistiikkaa
- teknologiaa
- ja standardeja
Hänen mukaansa juuri standardit määrittävät tulevaisuuden liiketoimintaympäristön ja kilpailun pelisäännöt.
Tulkin analyysi korosti erityisesti Aasian ja Indopasifisen alueen merkitystä sekä Kiinan strategiaa vaikuttaa kansainvälisiin sääntöihin ja standardeihin. Standardien kautta määritellään, miten markkinat toimivat – ja kuka niissä menestyy.
Kolmitasoinen yrityspuheenvuoro: tuotteista standardeihin
Karol Mattila (Head of Government Affairs, Nokia) toi standardoinnin lähelle arkea havainnollistavien esimerkkien kautta. Näppäimistön QWERTY-järjestys, hehkulampun E27-kanta, VHS-formaatti ja USB-C-liitin osoittavat, miten standardit syntyvät, vakiintuvat ja ohjaavat markkinoita pitkälle tulevaisuuteen.
Telekommunikaatiossa standardien merkitys korostuu erityisesti:
- GSM mahdollisti globaalin mobiiliviestinnän
- avoimet standardit loivat yhteensopivat verkot
- standardointi on keskeinen osa liiketoimintaa, ei vain tekninen yksityiskohta
Mattila korosti, että standardit syntyvät laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jossa mukana on satoja organisaatioita ja valtioita. Samalla niihin liittyy yhä enemmän geopoliittisia jännitteitä.
Puheenvuoron keskiössä oli erityisesti ajatus yritysten kolmitasoisesta roolista:
- kolmannen tason yritykset tekevät tuotteita
- toisen tason yritykset tekevät teknologiaa
- ensimmäisen tason yritykset luovat standardit
Tämä ajattelumalli kuvaa, miksi standardointi on strategisesti ratkaisevaa. Yritykset, jotka osallistuvat standardien määrittelyyn, eivät ainoastaan seuraa markkinaa, ne muovaavat sitä.
Mattila kuvasi, miten esimerkiksi Nokia toimii tässä mallissa:
- investoi voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen
- osallistuu aktiivisesti kansainväliseen standardointiin
- lisensoi teknologioita avoimin ehdoin koko ekosysteemille
Tämä luo verkostovaikutuksia ja mahdollistaa globaalin liiketoiminnan, vaikka suora taloudellinen tuotto standardoinnista ei aina ole suurin.
Energia-alan tulevaisuus ja osaajatarve
Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, haastoi kuulijat pohtimaan Suomen roolia energiamurroksessa: tavoitellaanko Euroopan kärkeä vai tyydytäänkö seuraamaan kehitystä.
Osaajatarpeeseen pureutui Kirsi Siltanen, MDI, joka tarkasteli sähköalan työvoiman riittävyyttä tilastojen valossa.
Nuoret osaajat ja alan tulevaisuus
Seminaarissa huomioitiin myös alan tulevaisuus jakamalla asentajastipendejä. Stipendit jakoi Inka-Liisa Ahokas, Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö.
Päätösviesti: standardointi strategiseksi työkaluksi
Seminaarin päätti Sallamaari Muhonen, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, joka korosti alan yhteisen vision ja yhteistyön merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Visioseminaari 2026 osoitti, että standardointi ei ole vain tekninen kysymys, vaan strateginen väline: se määrittää markkinoiden rakenteet, mahdollistaa yhteentoimivuuden ja toimii keskeisenä kilpailukeinona globaalissa taloudessa
Suomelle viesti on selkeä: aktiivinen rooli standardoinnissa on keskeinen edellytys kilpailukyvylle maailmassa, jossa teknologia, energia ja geopolitiikka kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Lisää suosikiksi