Kuvassa Reetta Kankare, tilaisuuden moderaattori.
SESKOn hallituksen puheenjohtaja Esa Tiainen avasi seminaarin pohtimalla standardien muuttuvaa roolia. Tulevaisuudessa käyttäjän ei tarvitse etsiä tarvitsemaansa tietoa kokonaisesta dokumentista, vaan standarditietoa voidaan tuoda suoraan siihen järjestelmään ja tilanteeseen, jossa sitä tarvitaan.
Kansainvälisen näkökulman toi Vimal Mahendru, IEC:n varapuheenjohtaja ja Standardization Management Boardin (SMB) puheenjohtaja. Hän tarkasteli sähköistyvän ja verkottuvan yhteiskunnan kehitystä sekä sitä, miten muutos vaikuttaa IEC:n työhön. Standardoinnissa tarvitaan jatkossa entistä enemmän järjestelmätason ajattelua, eri alojen yhteistyötä ja digitaalisia työkaluja.
Kyberturvallisuuden ja resilienssin näkökulmaa käsitteli Peter Sund. Hän muistutti, että digitalisoituvassa teollisuudessa kyberturvallisuus on osa liiketoiminnan jatkuvuutta ja yrityksen omaa riskienhallintaa. Myös toimitusketjujen turvallisuuden merkitys kasvaa järjestelmien ja palvelujen verkottuessa.
SMART käytännössä
SMART-kimarassa digitaalista standarditietoa tarkasteltiin käyttäjien näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Markus Ahvenus SGS Fikmolta, Marko Utriainen STULista ja Sähköinfosta sekä Ilpo Kangas ABB:ltä.
SGS Fimkolla on jo käytännön kokemusta SMART-pilotista ja standarditiedon siirtämisestä API-rajapinnan kautta omiin järjestelmiin. STUL ja Sähköinfo ovat puolestaan lähteneet selvittämään, miten digitaalinen standarditieto voisi palvella sähköalan ammattilaisia entistä nopeammin ja helpommin. ABB:llä kiinnostusta herättävät erityisesti mahdollisuudet helpottaa laajan vaatimuskentän hallintaa sekä valmistajan ja sertifiointilaitoksen yhteistyötä.
Keskustelussa korostui myös luotettavan tiedon merkitys. Tekoälyn käytön lisääntyessä ei riitä, että vastaus löytyy nopeasti – käyttäjän on voitava luottaa tiedon oikeellisuuteen ja alkuperään.
Osaaminen ratkaisee
Päivän osaamisnäkökulman toi Suvi Pulkkinen Keskuskauppakamarista. Hän käsitteli yritysten osaajatarpeita, nuorten työelämävalmiuksia, jatkuvaa oppimista ja kansainvälisen työvoiman merkitystä. Osaava henkilöstö on yrityksille keskeinen kilpailuetu, mutta osaajien saatavuus voi samalla muodostua kasvun pullonkaulaksi.
Pulkkinen painotti työelämän ja koulutuksen yhteistyötä sekä nykyistä ketterämpiä tapoja täydentää osaamista työuran aikana.
Seminaarin moderaattorina toimi Reetta Kankare, joka johdatti keskustelua päivän teemojen välillä.
Kohtaamisia myös toimipisteillä
Seminaarin SESKOn ja Vuono Groupin toimipisteillä osallistujat pääsivät tutustumaan palveluihin ja jatkamaan keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Vuono esitteli liiketoimintamallien uudistamiseen liittyviä palvelujaan ja kehitystyötä, jota yritys on tehnyt muun muassa SESKOn kanssa. SESKOn toimipisteellä esillä olivat uudet digitaaliset standardipalvelut ja SMART-standardien erilaiset käyttötavat.
Tunnustusta standardoinnin asiantuntijoille
Seminaarin päätteeksi jaettiin myös tunnustuksia ansiokkaasta standardointityöstä. IEC 1906 Award -palkinnon saivat Markus Ahvenus, Mika Mutru ja Martti Taimisto.
Lisäksi Martti Taimistolle myönnettiin SESKOn tunnustuspalkinto pitkäjänteisestä ja aktiivisesta työstä suomalaisen ja kansainvälisen sähköalan standardoinnin hyväksi.
Taimisto kiteytti kiitospuheessaan standardointityön luonteen osuvasti: standardointi ei ole yksilölaji. Sama ajatus kulki läpi koko Syysseminaarin. Uudet työkalut muuttavat standardien laatimista ja käyttöä, mutta kehitys syntyy edelleen asiantuntijoiden yhteistyöstä, osaamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta.
Tämän artikkelin kuvat Sami Siilin Photography / @samisiilinphotography
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
