Kuvassa vasemmalta Markus Ahvenus, Marko Urtiainen ja Ilpo Kangas. Valokuva Sami Siilin / @samisiilinphotography
Keskustelun moderaattori Reetta Kankare haastoi yleisön pohtimaan, missä omassa organisaatiossa digitaalinen standarditieto voisi tuoda eniten hyötyä. Kysymys kulki läpi koko keskustelun: mitä tapahtuu, kun standardi ei olekaan ensisijaisesti dokumentti, vaan tietoa voidaan käyttää suoraan yritysten omissa järjestelmissä ja työvaiheissa?
Seuraava muutos paperin ja PDF:n jälkeen
SGS Fimko on keskustelijoista pisimmälle edennyt käytännön kokemus SMARTista. Markus Ahvenus kertoi SGS:n käyttäneen SMARTin White Label -palvelua sekä API-rajapintaa, jonka kautta standarditietoa on siirretty yhtiön omaan tietokantaan ja tuotantojärjestelmään.
Ahvenus vertasi käynnissä olevaa muutosta aikaisempaan siirtymään paperisista standardeista sähköisiin dokumentteihin.
”Kun paperilta siirryttiin PDF:ään, tapahtui muutos. Nyt on tapahtumassa seuraava muutos.”
Digitaalinen standarditieto ei silti poista varsinaista testausta. IP-kotelointiluokat ja EMC-ominaisuudet on jatkossakin testattava. Muutos näkyy ennemmin siinä, miten testejä suunnitellaan ja valmistellaan ja miten vaatimustietoa käsitellään valmistajan ja sertifiointilaitoksen välillä.
Ahvenuksen mukaan esimerkiksi valmistajan järjestelmiin tuotua standarditietoa voitaisiin hyödyntää sertifiointiprojektissa jo testaussuunnitelmaa laadittaessa. Manuaalinen tiedonsiirto vähenisi ja sama tieto olisi eri osapuolten käytettävissä.
ABB etsii uutta tapaa hallita vaatimuksia
ABB:n Ilpo Kangas kuvasi hyvin konkreettisesti nykyisen työskentelytavan haastetta. Taajuusmuuttajia käytetään jatkuvasti uusissa sovelluksissa, jolloin myös hallittavien standardien ja vaatimusten määrä kasvaa.
Yhdenkin testausvaatimuksen selvittäminen voi viedä käyttäjän standardin yhdestä kohdasta toiseen, sieltä taulukkoon ja liitteeseen ja edelleen toiseen standardiin. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii paljon myös kokeneelta asiantuntijalta.
Digitaalisessa muodossa oleva rakenteinen standarditieto voisi helpottaa juuri tätä työtä. ABB:llä testaus- ja tuotevaatimuksia siirretään nykyisin PDF-tiedostoista yrityksen omiin tietokantoihin, joita on myös ylläpidettävä. Kangas näki mahdollisuuksia sekä yrityksen sisäisen vaatimustiedon hallinnassa että valmistajan ja sertifiointilaitoksen yhteistyössä.
Tieto sinne, missä sitä tarvitaan
Marko Utriainen toi keskusteluun sähköasentajan ja urakoitsijan näkökulman. STULissa ja Sähköinfossa on käynnissä järjestelmäuudistus, ja SMART-kehitystä halutaan tarkastella osana sitä.
Sähköinfon näkökulmasta tavoite on käytännöllinen: standardiin perustuvan tiedon pitäisi olla saatavilla mahdollisimman helposti silloin, kun ammattilainen sitä työssään tarvitsee.
Tekoälyn käyttö tuo tähän vielä uuden kysymyksen. Vastauksen nopea löytyminen ei yksin riitä, jos käyttäjä ei tiedä, voiko siihen luottaa. Utriaisen mukaan Sähköinfon rooli voisi tulevaisuudessa olla standardeihin perustuvan tiedon validoiminen ja varmentaminen.
Tarkoitus ei ole poistaa ammattilaisen omaa osaamista tai tarvetta ymmärtää standardien perusteita. Sen sijaan turhaa tiedon etsimiseen ja tulkintaan kuluvaa aikaa voidaan vähentää.
Yhteinen tieto voisi helpottaa myös yhteistyötä
SMART-kimarassa nousi esiin myös standarditiedon ympärille kertyvän asiantuntijatiedon säilyttäminen.
Ahvenus nosti esimerkkinä organisaation sisäisen kommentoinnin. Standardointikomiteassa mukana oleva asiantuntija voisi lisätä standardin tietyn kohdan yhteyteen taustatietoa tai kommentin, jota muut organisaatiossa voivat myöhemmin hyödyntää.
Samaa ajatusta voisi soveltaa myös yritysten väliseen yhteistyöhön. Jos valmistaja ja sertifiointilaitos ratkaisevat yhdessä standardin tulkintaan liittyvän kysymyksen, ratkaisu voitaisiin säilyttää kyseisen standardikohdan yhteydessä. Tällöin sitä ei tarvitsisi seuraavassa projektissa selvittää uudelleen.
SMART alkaa jo standardin kirjoittamisesta
Yleisökeskustelussa näkökulma laajeni standardien käyttäjistä niiden laatijoihin. IEC:n SMART from the Start -ajattelussa tavoitteena on, että standardi syntyy rakenteisena jo laatimisvaiheessa.
Uusissa Online Standards Development -ympäristöissä standardin kirjoittaminen tapahtuu digitaalisessa työtilassa. Kun rakenne ja olennaiset tiedot merkitään jo valmistelun aikana, valmista julkaisua ei tarvitse myöhemmin erikseen rikastaa uusia digitaalisia käyttötapoja varten.
Myös Vimal Mahendru IEC:stä osallistui keskusteluun ja nosti esiin digitaalisen standardien laadinnan, tekoälyn ja SMART-palvelut toisiaan täydentävinä kehityssuuntina. Hänen mukaansa tulevaisuuden työkalujen on palveltava sekä standardien laatijoita että niiden käyttäjiä.
SMART-kimaran perusteella muutos ei siis tarkoita vain uutta tapaa lukea standardia. Suurempi mahdollisuus syntyy siitä, että luotettava standarditieto voidaan kytkeä osaksi yritysten omia järjestelmiä, palveluja ja työprosesseja. Silloin olennaista ei enää ole, mistä dokumentista tieto löytyy, vaan miten se saadaan käyttöön juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Kiinnostuitko?
Haluatko kuulla lisää digitaalisista standardipalveluista tai siitä, miten organisaatiosi voisi lähteä mukaan kehitykseen? Ota yhteyttä SESKOn asiakaspalveluun, niin autamme eteenpäin.
SESKOn asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@sesko.fi
puh. 050 571 6048