Standardoinnin symbioosi
Eurooppalaisen standardoinnin kansainvälinen tukeminen on avainasemassa globaalin kilpailukyvyn säilyttämisessä. Tätä yhteistyötä tukevat muun muassa CEN:in ja ISO:n välinen Wienin sopimus sekä CENELEC:in ja IEC:n Frankfurtin sopimus. Näiden sopimusten avulla eurooppalaiset standardit pysyvät osana kansainvälistä standardointijärjestelmää, mikä varmistaa markkinoiden avoimuuden ja yritysten globaalin kilpailukyvyn.
Standardointijärjestelmän vaikutus
Euroopan unionin yhtenäismarkkinoiden säilyttäminen on taloudellisen kasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusta. Vahva eurooppalainen standardointijärjestelmä poistaa teknisiä esteitä ja mahdollistaa yritysten tehokkaan toiminnan.
Harmonisoidut standardit takaavat sääntelyn johdonmukaisuuden, mikä puolestaan edistää innovaatioita ja tasapuolista kilpailua. Standardointi on keskeinen teknologisen kehityksen ajuri, mikä auttaa eurooppalaisia yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille ja täyttämään globaaleja laatuvaatimuksia.
Kestävän kasvun ja digitalisaation edistäminen on myös tärkeä osa standardointia. Kestävyyttä tukevat standardit auttavat yrityksiä vähentämään ympäristövaikutuksiaan, ja digitalisaatiostandardit parantavat tuottavuutta.
Teollisuuden ääni
APPLiA, joka edustaa eurooppalaista kodinkoneiden teollisuutta, korostaa standardoinnin keskeistä roolia ilmastoneutraaliuden tavoitteiden saavuttamisessa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Heidän manifestinsa mukaan standardointi auttaa ”energiankäyttöjärjestelmän nykyaikaistamisessa” ja alan käytäntöjen yhteensovittamisessa ”EU:n ilmastotavoitteiden ja 2040-tavoitteiden” saavuttamiseksi. Yhtenäisten standardien avulla APPLiA uskoo voivansa edistää innovaatioita, parantaa energiatehokkaita käyttäytymismalleja ja tukea siirtymistä kiertotalouteen, mikä on olennaista ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamiseksi.
DigitalEurope korostaa standardoinnin merkitystä yhtenäisen digitaalisen markkinan edistämisessä. Heidän manifestinsa mukaan standardointi mahdollistaa ”ketterän sääntelyn” ja tukee ”yhtenäisen markkinan luomista sujuvine digitaalisten sääntöjen” avulla. He väittävät, että yhtenäiset standardit koko Euroopassa ovat olennaisia digitaalisen resilienssin edistämiseksi, kyberturvallisuuden parantamiseksi ja globaalin digitaalisen innovaation johtamiseksi. Kannanotossaan DigitalEurope pyrkii edistämään vihreää digitaalista muutosta ja tukemaan pk-yrityksiä yhtenäisen sääntelykehyksen avulla.
Suomi osana Eurooppaa Vs. Standardoinnin merkitys Suomelle
Standardoinnin merkitys on keskeinen Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edistämisessä. Standardit tuovat taloudellista hyötyä Suomelle useilla tavoilla. Ne vähentävät riskejä, lisäävät vakautta ja houkuttelevuutta investoinneille, erityisesti suurille ja pitkäaikaisille hankkeille. Standardit myös takaavat tieto- ja viestintäinfrastruktuurin toimivuuden, mikä on perusta lukuisille arvoa lisääville toiminnoille.
Laajemmin standardit edistävät digitalisaatiota ja kestävää kehitystä, mikä puolestaan tukee yhteiskunnallista hyvinvointia ja taloudellista kasvua. Standardoinnin tulee tukea vihreää siirtymää ja edistää siihen liittyvien uusien teknologien, kuten esimerkiksi aurinkosähkön, tuulivoiman, sähkövarastojen ja sähköajoneuvojen lataukseen liittyvien teknologioiden kehittämistä siten, että se avaa vientimahdollisuuksia kotimaiselle sähkötekniselle teollisuudelle ja muille alan toimijoille.
Suomella on keskeinen rooli eurooppalaisessa standardoinnissa, mikä vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. SESKO vastaa sähkö- ja elektroniikka-alan kansallisesta standardoinnista ja osallistuu aktiivisesti kansainväliseen (IEC) ja eurooppalaiseen (CENELEC) yhteistyöhön. Tämä yhteistyö varmistaa, että suomalaiset yritykset pysyvät mukana globaaleilla markkinoilla ja voivat hyödyntää eurooppalaisia standardeja, jotka edistävät laatua, turvallisuutta ja innovaatioita. Tämän myötä Suomi voi vahvistaa asemaansa osana Euroopan yhtenäistä ja kilpailukykyistä talousaluetta.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
