Kuvassa Jarkko Pellikka, Nokia
”Hyvinvointia sähköllä – Visio 2040”, on luotu yhdessä Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n (STK), Sähkösuunnittelijat NSS ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n, Sähkötekniset standardit Suomessa SESKO ry:n sekä Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n kanssa. ”Hyvinvointia sähköllä – Visio 2040” tuo esiin vision tulevaisuudesta, jossa sähköllä on keskeinen rooli jokapäiväisessä elämässä vuonna 2040. Seminaarin moderaattorina toimi Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
Heti avaukseen uudet sukupolvet
Seminaarissa kuultiin aluksi STEK ry:n toimitusjohtaja Tapio Koivun avaussanat sisältäen esittelyn STEKin toimintaan ja nostaen Näkymätön voima -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta uusien sukupolvien innostamiseksi sähköalalle. #Näkymätönvoima on sähköalan järjestöjen Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n sekä Sähköteknisen Kaupan Liitto STK ry:n monivuotinen viestintäkampanja sähköalan koulutus- ja työmahdollisuuksista.
Suomi Euroopan mestariksi energiatehokkuudessa 2040
Joona Turtiainen Energiateollisuus ry:stä esitteli visioseminaarissa uusia suuntaviivoja energiateollisuuden tulevaisuudelle. Hän korosti energiatehokkuuden merkitystä sekä sähkön roolia ilmasto- ja energiapolitiikassa, todeten että Suomi voi edetä kohti kestävää tulevaisuutta, johon kuuluvat uudistetut energiajärjestelmät, hiilineutraalius sekä toimitus- ja huoltovarmuus. Vaikka energian kustannukset ovat keskustelun kohteena, Suomessa on Euroopan toiseksi halvin sähkö. Turtiainen esitteli kaksi tavoitetasoa tulevaisuuden kehitykselle: ”Sisukas suorittaja 2040” ja ”Euroopan mestari 2040”. Hän myös mainitsi, että suomalaisen teollisuuden sähkönkäyttö on laskenut 6% vuonna 2023, mikä on merkittävä kontrasti sähköistyvän tulevaisuuden suunnitelmiin nähden. Hän korosti, että ”mestaritaso” on saavutettavissa tiiviillä yhteistyöllä.
Suomi maailmanmestariksi energiatehokkuudessa 2040
Jarkko Pellikka Nokiasta jatkoi päivän teemoja keskittyen metaversumin mahdollisuuksiin energiatehokkuuden, standardoinnin ja ekosysteemiyhteistyön näkökulmasta. Hän painotti, kuinka tulevaisuuden älykkäät, energiatehokkaat rakennukset eivät ainoastaan palvele käyttäjiään vaan myös tuottavat energiaa.
”Metaversumi on jo täällä ja sen merkitys tuotekehitykselle on kiistaton – metaversumi mm. mahdollistaa suurten tuotekokonaisuuksien kehittämisen kustannustehokkaasti ja lyhentää merkittävästi läpimenoaikaa”, Pellikka kertoi.
”Yksi metaversumin tärkeistä ominaisuuksia on energiatehokkuus. Metaversumi ja digitalisaatio ovat keskeisiä vihreän siirtymän mahdollistajia – kun bitti liikkuu, sähköä kulutetaan ja tehokas standardointi mahdollistaa energiankäytön optimoinnin. Siksi on tärkeää, että toimialan yritykset ymmärtävät standardit ja osallistuvat niiden kehittämiseen”, Pellikka jatkoi.
”Standardointi on keskeisessä roolissa digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuuden mahdollistajana. Standardit eivät ainoastaan edistä tuottavuutta ja kestävää kehitystä, vaan ne ovat myös suoraan kytköksissä yritysten kilpailukykyyn. Ymmärtämällä ja osallistumalla standardointiin, yritykset voivat vaikuttaa optimaalisen yhteiskäytön saavuttamiseen, mikä on avainasemassa tulevaisuuden digitaalisissa ekosysteemeissä”, Pellikka painotti.
Nuoria osaajia laadukkaalla opetuksella
Metropolia AMK:n teknologiapäällikkö Harri Hahkala esitteli kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallintaa, hyödyntämistä ja siirtovaikutuksia. Hän myös esitteli Metropolian IoT-tiloja videon avulla. STEKin tukemia tutkimuksia toteutetaan Metropoliassa, jotka käsittelevät älykkään sähköteknologian hyödyntämistä rakennuksissa ja liikenteessä.
Paras teknologia on vain yhtä hyvä, kuin taitava työntekijä, joka osaa asentaa ja käyttää sitä.
Päivä jatkui sähköurakoitsijaliittojen järjestö EuropeOnin pääsihteerin Julie Beaufilsin esityksellä sähköalan työvoiman ja osaamisen haasteista EU-tasolla. Hän painotti, että innovatiiviset kehityshankkeet ja teknologinen kehitys ei tule toteutumaan, jollei sähköalan henkilöresurssipulan haasteisiin löydetä Eurooppa tasoisia ratkaisuja. Hän kuvasi esimerkkejä Saksasta ja Islannista, joissa Saksan tilanne on se, että vain noin 40% sähköteknisen osaamisen tarpeesta pystytään tällä hetkellä kattamaan alan henkilöpulan takia, kun taas Islannissa tarve henkilömäärän osalta voitaisiin kattaa, mutta koulutuspaikkoja ei ole tarpeeksi. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei ole – vain systemaattisen työn ja investointien tuloksia.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n asiantuntija Peter Pahlman kertoi AMKE:n työstä sähköalalle kouluttamisen lisäämiseksi ja Mirja Hannuksela Elinkeinäelämän Keskusliitosta (EK) komppasi Julie Beaufilsin puheenvuoroa sähköalan työvoiman ja taitojen haasteista ja kehityskohteista.
Aamupäivän päätös
Seminaari huipentui paneelikeskusteluun, jossa EU-vaaliehdokkaat pohtivat sähkön roolia hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääjänä tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Visioseminaarissa korostettiin, että sähkö on avainasemassa tulevaisuuden kestävässä kehityksessä, mikä näkyy niin älykkäiden rakennusten, liikenteen kuin päivittäisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä. Tapahtuma tarjosi kattavan näkemyksen sähkön tärkeydestä tulevaisuudessa ja mahdollisuuden verkostoitua alan vaikuttajien kanssa.
Lisää suosikiksi