Ketkä ovat valaisinteollisuuden 316 maailmanlaajuista vaikuttajaa?

Nämä vuosikokoukset ovat enemmänkin informatiivisia tilaisuuksia, mutta niissä tehdään myös komitean työn kannalta keskeisiä ohjaavia päätöksiä. Kokouksissa käydään läpi kattavasti kaikki komitean työalueet, erilaisten työryhmien, yhteistyötahojen osalta, sekä valmistelutyön senhetkinen tilanne. Aiheesta heräsi paljon ajateltavaa ja avaan ajatuksiani tässä pääasiassa IEC:n kokouksen näkökulmasta.

Standardien valmistelu tapahtuu työryhmissä

Delftissä F2F-kokouksessa paikalla oli 25 valaisimien, valonlähteiden ja valaisinkomponenttien asiantuntijaa ympäri maailmaa Australiasta USA:han. Asiantuntijat ovat yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja vain muutamat allekirjoittaneen lailla standardointijärjestöjen työntekijöitä. IEC:n komitea TC 34 ”Valaisimet” käsittelee yleisiä valaisimiin liittyviä kysymyksiä sekä alakomiteoissa valonlähteisiin (SC 34A), lampunkantoihin ja -pitimiin (SC 34B), liitäntälaitteisiin (SC 34C) ja itse valaisimiin (SC 34D) liittyvää standardointityötä.

Komitean kaikki eri työryhmät on koottu oheiseen pitkään taulukkoon. Taulukko antaa hyvän kuvan siitä, kuinka laajalla rintamalla valaisimiin liittyvää standardointityötä tehdään. Huomaa, että eri työryhmiin osallistuvien asiantuntijoiden määrä ylittää tuhat henkeä.

Taulukon tiedot: IEC – TC 34 Dashboard > Structure: Subgroups, Membership, Officers, Liaisons

Joitain ajankohtaisia asioita IEC TC 34:n täysistunnossa Delftissä

Osallistujille oli jaettu etukäteen kokousaineistoa vähän reilut 200 sivua. Kiinnostavinta kokouksessa oli kuulla erityisesti erilaisten työryhmien työstä, jotka usein vasta valmistelevat aiheita, joista on tulossa joskus myöhemmin standardointikohteita. Työryhmä WG 5 on laatimassa IEC TR-julkaisujen pohjalta uusia standardeja sekä välkynnästä että stroboskooppi-ilmiöistä. Tämä aihealue sivuaa niin liitäntälaitteita kuin valaistuksen ohjausta. Työryhmä WG 11 tekee tiivistä yhteistyötä DiiA:n eli DALI-allianssin kanssa, ja päivittää sekä laatii uusia DALI-2, D4i ja DALI+ standardeja. Zhaga-standardien (books) käyttöönotto IEC-standardardeina on jatkunut neuvoa-antavan työryhmän AG 13 toimesta nyt reilut kaksi vuotta ja se jatkuu edelleen aktiivisesti.

Työryhmä 14 valmistelee valaistusjärjestelmille tarkoitettuja standardeja. Työkohteena ovat ulkovalaistukseen tarkoitettujen valaisimien ohjauskomponenttien sähkömekaanisten liitäntöjen (ns. Zhaga-liittimet) turvallisuus- ja vaihtokelpoisuusvaatimuksia käsittelevät standardit sekä tällaisten järjestelmien suunnitteluun, asennukseen ja ylläpitoon liittyvät kysymykset. Tekninen spesifikaatio IEC TS 63117:2021 ”Valaistusjärjestelmien yleiset vaatimukset – Turvallisuus” muutetaan päivityksen yhteydessä teknisestä spesifikaatiosta vastaavaksi velvoittavaksi standardiksi IEC 63117 ED 1.

Kasvivalaistusta, desinfiointia ja ympäristönäkökohtia

Työryhmän 19 vastuulle kuuluu kasvivalaistus. Työryhmä työstää kasvivalaistukseen tarkoitettujen ledivalonlähteiden ja – valaisimien turvallisuus, suorituskyky ja tuotetietoihin liittyviä standardeja. Työryhmä 23 puolestaan valmistelee bakteerien tuhoamiseen tarkoitettujen UV-valaisimien, -valonlähteiden ja laitteiden standardeja. Nyt on käynnistetty myös tähän tarkoitukseen suunniteltujen käsikäyttöisten laitteiden standardin valmistelu. Kokouksessa heräsi kysymyksiä näiden laiteiden UV-tasojen turvallisuudesta, joten lausuntovaiheessa pitää näihin kysymyksiin perehtyä huolellisesti. Kokouksessa hyväskyttiin myös päätös standardialoitteesta UV-valaisimien liitäntälaitteiden omaksi turvallisuusstandardiksi, koska niiden toisiojännite on selvästi ja jatkuvasti suurempi kuin muuhun valaistukseen tarkoitetuilla liitäntälaitteilla.

Työryhmän WG 24 vastuulle sisältyvät valaistustuotteiden ja järjestelmien ympäristönäkökohdat. Ympäristökysymyksiin liittyvien vaatimusten kasvaessa on valaisinvalmistajien ja myös asiakkaiden entistä hyödyllisempää seurata standardoinnin kehitystä tällä osa-alueella. IEC TR 63645 ED 1 ”Valaistuksen ympäristönäkökohdat – kirjallisuuskatsaus valaistustuotteista ja -järjestelmistä” on valmisteilla ja sen suunniteltu julkaisuajankohta on keväällä 2026. Julkaisuun on tarkoitus lisätä vielä visuaalinen matriisi, joka kuvaa eri ympäristönäkökohtia käsittelevien julkaisujen välistä suhdetta. IEC 63627 ED1 ” Valaistuksen ympäristönäkökohdat – valaisimien tuotekohtaiset säännöt” on käynnistetty ja se laaditaan horisontaalistandardin IEC 63366 Ed 1 pohjalta.

Valaisinstandardien erot horisontaalistandardeihin syynissä

Komiteoiden TC 89 (palovaaratestaus) ja TC 34 yhteinen neuvoa-antava ryhmä AG 22 tutkii syttyvyysvaatimusten eroja valaisinstandardien ja komitean TC 89 laatimien horisontaalistandardien välillä. Työryhmän tavoitteena on tunnistaa erot ja arvioida, mitä mahdollisia riskejä eroista voi aiheutua, mitä toimenpiteitä vaatimusten yhdenmukaistaminen edellyttäisi ja millaisia vaikutuksia sillä olisi jo sertifioiduille valaisimille. Työryhmän raportti valmistuu ensi syksyn komitean täysistuntoon. Tämän työryhmän työn seuraaminen on erityisen tärkeää maahantuojille, koska sen tulokset voivat synnyttää tarpeen uusia joitain sertifiointeihin liittyviä testejä ja siksi sillä voi olla vaikutusta olemassa oleviin sertifikaatteihin.

Alakomiteoiden ajankohtaiset työkohteet

Uusia standardointihankkeita alakomitealla SC 34A ovat taipuisat OLED-paneelit, LED-lamppujen turvallisuusvaatimukset sekä retrofit LED-lamppujen suunnittelu ja käyttö. Näistä viimeisin koskettaa myös suomalaisia valonlähdealan yrityksiä. Alakomiteassa SC 34B työn alla olevat hankkeet liittyvät Fc12 ja GJ6.6d-2-x -kantoihin. Liitäntälaitestandardien alakomiteassa SC 34C työryhmä WG 1 työstää eri fragmentteja standardin IEC 61347-1 ”Sähköisten valonlähteiden liitäntälaitteet – Turvallisuus – Osa 1: Yleiset vaatimukset” päivitystä varten ja työryhmä JWG 2 puolestaan valmistelee standardin IEC 61347-2-7 ”Lamppujen liitäntälaitteet – Osa 2-7: Keskussyöttöjärjestelmästä (ESSS) syötettyjen turvavalaisimien elektronisten liitäntälaitteiden erityisvaatimukset” revisiota. Valaisimiin keskittyvä alakomitea SC 34D jatkaa IEC 60598 -sarjan kakkososien päivittämistä yhdenmukaisiksi IEC 60598-1 ED 10 kanssa.

Ketkä ovat aktiivisesti vaikuttamassa valaisinalan standardeihin?

Eniten ajatuksia kokouksessa herätti kuitenkin lähes jokaisen työryhmän osuuden alussa ollut esittely, jossa käytiin läpi työryhmien jäsenmääriä (katso oheinen taulukko) ja joskus myös osallistujien tarkkoja nimilistoja. Ketkä valaisinstandardien sisältöön sitten pääasiassa vaikuttavat? IEC:n verkkosivuilta löytyy yhdeksi keskeiseksi vastaukseksi seuraava yhteenvetotaulukko, jossa  erityisesti Suomen rooli herättää ajatuksia.

IEC TC 34 komitean 28 eri työryhmässä on edellä olevan taulukon mukaan yhteensä 1001 asiantuntijajäsenyyttä ja asiantuntijat tulevat 33 eri maasta. Kannattaa huomata, että moniin työryhmiin osallistuvat usein samat aktiiviset jäsenet, joten asiantuntijajäsenyyksistä huolehtii yhteensä 316 asiantuntijaa. Yksi asiantuntija osallistuu siis keskimäärin 3,2 työryhmään. Työryhmäjäsenyyksiä on keskimäärin 30 kpl/maa ja näihin osallistuvia asiantuntijoita on keskimäärin noin 10 kpl/maa. Suomella työryhmäjäsenyyksiä on 7 kpl (0,7 % jäsenyyksistä) ja niitä hoitaa 5 asiantuntijaa (1,6 % asiantuntijoista). Edellä olevasta taulukosta käy ilmi esimerkiksi se, että valaistusjärjestelmien työryhmässä WG 14 on lähes sata osallistujaa kaiken kaikkiaan 23 eri maasta, mutta mukana ei ole yhtään suomalaisedustajaa. 

Suomen aktiivisuus valaistusalan tulevaisuuden valmistelussa on siis aika kaukana aktiivisesta ja jää jopa huomattavasti alle keskiarvon. Onko niin, että suomalaisella valaisinteollisuudella ei ole jostain syystä tarvetta seurata oman erityisalueensa standardoinnin valmistelua eikä siis ennakoida liiketoimintaansa vaikuttavissa standardeissa tapahtuvia muutoksia? Tai tarvetta vaikuttaa standardien sisältöön, vaikka meillä on haastavia ympäristöolosuhteita, joilla on merkittävä vaikutus sähköturvallisuuteen?

Standardien sisältöön vaikuttavat tällä hetkellä eniten ja tässä järjestyksessä: Saksa, Etelä-Korea, Kiina, Japani, Ranska ja Yhdysvallat. Lähes puolet työryhmien asiantuntijoista tulee näistä maista. Kiinnostava yksityiskohta on esimerkiksi se, että Etiopiasta, Indonesiasta ja Nigeriasta on vähintään kaksi kertaa enemmän asiantuntijoita mukana työryhmissä kuin Suomesta. Jäin miettimään syytä tähän.

Ja sitten vastaus otsikon kysymykseen ”ketkä ovat valaisinalan 316 maailmanlaajuista vaikuttajaa” – se tieto löytyy yllä olevan taulukon alla olevasta linkistä IEC:n sivuille. Klikkaamalla työryhmälistan rivien alussa olevista työryhmien tunnusten linkeistä, sieltä löytyvät kunkin ryhmän jäsenluettelot.

Vaikuttamisen paikka

Kannattaa muistaa, että standardit syntyvät työryhmien työn tuloksena, joten niiden sisältöön vaikutetaan nimenomaan työryhmissä. Lausuntokierroksilla otetaan tietenkin kantaa standardiehdotusten sisältöön ja lausunnot ovat toki tärkeitä – erityisesti, jos ne ovat hyvin perusteltuja. Mutta lausuntojen perustelujen riittävyyteen ottaa kantaa sihteeristö ja lausuntokierroksilta saadun palautteen vaikutukset standardiluonnoksen tekstiin muotoilee jälleen sen valmistelusta vastaava työryhmä.

SESKOn komitean SK 34 jäsenet pääsevät antamaan lausuntoja standardiehdotusten sisältöön ja sitten loppuvaiheessa vaikuttamaan Suomen äänestyskantaan, kun standardista äänestetään. Mutta kuten edellä mainitsin, nämä eivät ole se paras mahdollisuus vaikuttaa standardien sisältöön. Ja IEC:n äänestyksissä suomen ääniosuus on vain 1,6 %, joten äänestämällä on varsin marginaalinen mahdollisuus vaikuttaa enää mihinkään. Vastaan äänestämisellä me emme voi estää standardien valmistumista, emmekä muuttaa niiden sisältöä.

Kannattaa siis muistaa, että SESKOn komitean SK 34 jäsenillä on mahdollisuus ilmoittautua mukaan haluamiinsa IEC TC 34 ja CENELEC TC 34 työryhmiin ilman lisäkustannuksia. Eli siis päästä jäseniksi niihin työryhmiin, joissa standardin teksti valmistellaan. Muutama vinkki:

• Paras mahdollisuus vaikuttaa: Jos haluat päästä vaikuttamaan kunnolla jonkun standardin tai valaisinten osa-alueen valmistelutyöhön, liity SESKOn komitea SK 34:n jäseneksi ja sitten sinua erityisesti kiinnostavaan työryhmään. Kunkin työryhmän sisäiseen dokumentaatioon on pääsy vain sen jäsenillä. Työryhmien jäsenyys sisältyy SESKOn komiteajäsenyyteen ja jos sinulla ei ole kiireidesi vuoksi aikaa osallistua työryhmiin, voit nimetä työryhmään jonkun toisen oman yrityksesi asiantuntijoista ilman lisäkustannusta. Osallistuminen vaatii ainakin jonkinlaista aktiivisuutta työryhmässä (ei voi jättäytyä kokonaan seuraamaan vain palvelimelle tallennettavia dokumentteja), mutta SESKOn SK 34 komitean kokouksiin ei ole pakko osallistua, jos siihen ei ole aikaa. Osa työryhmäkokouksista järjestetään etänä, osa F2F-kokouksina. Kokouksissa  tutustut samalla tämän aihealueen kansainvälisiin asiantuntijoihin näköalapaikalta.
• Paras käsitys tietyn aihealueen standardien kehityksestä: Jos haluat päästä vain seuraamaan tarkasti jonkun standardin tai valaisinten osa-alueen valmistelutyötä, silloinkin kannattaa toimia kuten edellä. Työryhmään osallistuminen vaatii siis tässäkin tapauksessa jonkinlaista kokousosallistumista, joten silloin kannattaa keskittyä lähinnä etäkokouksiin.
• Saada hyvä kokonaiskuva standardointityöstä: Mikäli olet jo SK 34 jäsen ja haluat paremman kokonaiskuvan valaisinalan standardoinnista, niin osallistu mukaan johonkin TC 34 vuosittaiseen täysistuntoon. Niissä käydään läpi kattavasti kaikki komitean vastuulla oleva työ ja sen tulevat suunnitelmat. Samalla pääset tapaamaan ja tutustumaan alasi kansainvälisiin asiantuntijoihin. Jos aika ei riitä kokoukseen osallistumiseen, niin voit tutustua IEC:n ja CENELEC:in palvelimilla oleviin kokousaineistoihin. Kaikilla SESKOn SK 34 komitean jäsenillä on pääsy tutustumaan täysistuntojen kokousaineistoihin.
• Pysyä ajan tasalla valaisitekniikan standardoinnista: Jos haluat vain seurata kaikkea valaisimiin liittyvää standardointia, se onnistuu SESKOn komitean SK 34 jäsenenä. Kokouksiin ei ole velvollisuutta osallistua, jos se on ongelma ajankäyttösi kannalta. Meillä on nykyäänkin mukana komiteajäseniä, jotka ovat vain seuraamassa yritykselleen tärkeiden standardien kehitystä.
• Kiinnostus ottaa kantaa valmisteilla oleviin standardeihin: Jos haluat seuraamisen lisäksi olla vaikuttamassa eli antamassa lausuntoja ja vaikuttamassa Suomena äänestyskantaan, niin silloin on SK 34 jäsenenä hyvä osallistua myös komitean SK 34 kokouksiin. Niihin voi osallistua etänä tai SESKOn toimistolla Pitäjänmäellä.

Valaisimia ja valaistustuotteita koskevat standardit laatii siis joukko valaistusalan asiantuntijoita joko työryhmissä valmistellen standardien sisällön, tai kansalliskomiteoiden jäseninä antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla äänestystuloksiin. Jos asiantuntijat eivät tule sinun yrityksestäsi, niin ne tulevat joltain kilpailijaltasi, tai kiinalaisilta valmistajilta, joilla on suuri mielenkiinto päästä vaikuttamaan maailmanlaajuisten standardien sisältöön. Mikä olisi sinun ja työnantajasi kannalta näistä se paras vaihtoehto?

Jos kiinnostus heräsi ja haluat tietää lisää, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja kerron lisää standardointiin osallistumisen mahdollisuuksista.

Lisää suosikiksi

Lisätietoja aiheesta