SESKO haastatteli SEKin hallituksen puheenjohtajaa Anders Perssonia.
Mikä on taustasi standardoinnin suhteen ja miten Elsäkerhetsverket toteuttaa standardointia?
Kolme vuotta sitten minut nimitettiin Elsäkerhetsverketin pääjohtajaksi. Elsäkerhetsverket on yksi
niistä viranomaisista, jotka työskentelevät aktiivisesti standardoinnin parissa Ruotsissa.
Sähköturvallisuuslainsäädäntömme ja määräykset jättävät yksityiskohdat ja asiantuntemuksen
standardeille. Tämä mahdollistaa uusien innovaatioiden käyttöönoton ilman, että joudutaan
odottamaan lakien ja määräysten muutoksia. Käytämme standardeja päivittäin seurannassamme
ja markkinavalvonnassamme.
Mikä ovat tavoitteesi/mitä haluat saavuttaa SEK:n hallituksen puheenjohtajana?
Standardointi on upea ruohonjuuritason liike teknisille asiantuntijoille. Päätöksenteko on hajautettu teknisille komiteoille, mikä tekee siitä ainutlaatuisen foorumin dialogille ja konsensukselle. Tämä on erittäin arvokasta aikana, jolloin maat kohtaavat vaikeuksia ymmärtää toisiaan. Pyrimme SEK:n hallituksessa luomaan parhaat mahdolliset edellytykset
teknisten komiteoiden työlle. Yhteiskunnan on ymmärrettävä standardien lisäarvo laadulle,
kasvulle ja kansainväliselle kaupalle.
Toivon voivani tulevaisuudessa katsoa taaksepäin ja nähdä, että olemme saaneet aikaan
muutoksen, joka vähentää standardointiprosessin hitautta. Tavoitteenamme on myös lisätä
tietoisuutta standardien yhteiskunnallisista eduista, houkutella uusia osaajia ja yrityksiä mukaan
liikkeeseen sekä muodostaa uusia teknisiä komiteoita tulevaisuuden haasteisiin.
Miksi sitten yritysten tulisi osallistua standardointiin?
Standardointi tarjoaa upean mahdollisuuden jakaa ja testata ideoita muiden asiantuntijoiden
kanssa.Ymmärtämällä muiden näkemyksiä voi saavuttaa huomattavaa etua. Standardointi on
avoin tila ja työkalupakki, joka auttaa avaamaan uusia markkinoita innovaatioille.
Olen oppinut viime vuosina standardien tuottaman lisäarvon. Mielestäni standardointi voi hyötyä
siitä, että siihen osallistuvat eivät ole vain teknisiä asiantuntijoita. Ihmisen ja koneen välinen
vuorovaikutus ja käyttäytyminen ovat kaiken ydin, siksi tarvitsemme myös yhteiskuntatieteitä.
Ehkä nimitykseni SEK:n puheenjohtajaksi on merkki siitä, että tämä on jo tapahtumassa, koska
minulla on tutkinto rahoituksesta ja olen omistanut yli 20 vuotta ammatillisesta elämästäni julkisen
sektorin hallinnolle.
Miten saamme nuoret innostumaan standardoinnista?
Houkutellaksemme nuoria ammattilaisia mukaan standardointityöryhmiin, on tärkeää korostaa,
että he voivat tavata ja oppia kaikilta maailman asiantuntijoilta ja saada oman äänensä kuuluviin.
Standardit tuovat lisäarvoa sekä yrityksille että yhteiskunnalle vähentämällä epävarmuutta ja
rakentamalla luottamusta. Menestyminen vaatii teknisiä taitoja, neuvottelutaitoa ja sosiaalisia
taitoja.
Onko pohjoismainen yhteistyö standardoinnissa tärkeää?
Pohjoismainen yhteistyö standardisoinnissa on erittäin tärkeää. Pohjoismaat ovat pieniä
markkinoita, mutta niillä on maine kestävyydestä, sosiaalisesta vastuusta ja innovaatioista. Nämä
ominaisuudet ovat keskeisiä siirryttäessä fossiilisista energiamuodoista sähkövoimaan.
Sähkötekniikan standardointi on ratkaisevassa asemassa tarvittavien ratkaisujen löytämisessä.