Kuvassa edessä vasemmalta: Anna Tanskanen (SESKO, toimitusjohtaja), Elina Huttunen (SFS, standardisoinnin johtaja), toisessa rivissä vasemmalta: Klaus Nieminen (Traficom, johtava asiantuntija), Eriika Melkas (Työ- ja elinkeinoministeriö, vanhempi neuvotteleva virkamies), kolmannessa rivissä vasemmalta: Kim Hagström (SFS, puheenjohtaja), Markku Kinnunen (Työ- ja elinkeinoministeriö, ylijohtaja) ja Esa Tiainen (SESKOn hallituksen puheenjohtaja), neljännessä rivissä vasemmalta: Jafar Keshvari (IEC CAB, Suomen varajäsen), Markus Ahvenus (SGS Fimko, IEC CAB Suomen jäsen) ja Jo Cops (IEC:n puheenjohtaja).
Keskusteluissa painopisteinä strategia ja tulevaisuus
Tapaaminen järjestettiin Ravintola Nokassa, ja sen keskiössä olivat Suomen kansallinen standardointistrategia, yhteiset näkemykset strategian tarpeellisuudesta sekä teollisuusedustajien käsitykset standardoinnin merkityksestä. Keskusteluissa nousi esiin myös muuttuva eurooppalainen standardointijärjestelmä ja standardointi tulevaisuustyökaluna. Puheenvuoroissa painotettiin erityisesti suomalaisten vaikuttamisen tärkeyttä kansainvälisessä standardoinnissa IEC:ssä ja ISOssa.
SESKOn 60-vuotisjuhlallisuudet käynnistyvät
Tilaisuus toimi lähtölaukauksena SESKOn 60-vuotisjuhlallisuuksille. Avoin keskustelu, hyvä yhteistyö ja toimijoiden yhteneväiset tulevaisuuden odotukset loivat hedelmälliset puitteet tuleville juhlatapahtumille.
Vaatimustenmukaisuus tukee suomalaista teollisuutta
Yksi tapaamisen aiheista oli myös CA- (Conformity Assessment), eli vaatimustenmukaisuuden tärkeys suomalaiselle teollisuudelle. ”IEC CAB -jäsenyys auttaa Suomen teollisuutta pääsemään kansainvälisille markkinoille ja varmistamaan tuotteiden kilpailukyvyn sekä luotettavuuden IEC:n vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmien kautta. Se tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa sertifiointi- ja arviointikäytäntöihin, vähentää kaupan esteitä ja edistää vientiä”, totesi SGS Fimkon Markus Ahvenus.
Standardointi osana talouskasvua
Nyt kun talouden kasvun edellytyksiä etsitään yhteiskunnan eri tasoilla kiivaasti, kannattaa kaikki saatavilla olevat resurssit ja työkalut ottaa tehokkaasti käyttöön. Tarvitaan työkaluja tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin, jota myös standardointi mahdollistaa.
Suomen kansallisen standardointistrategian valmistelu on käynnistymässä pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa standardoinnin roolia suomalaisyritysten kilpailukyvyn tukemisessa ja määritellä kansalliset standardoinnin painopistealueet. Suomalaiset standardointitoimijat ovat valmiita osallistumaan työhön aktiivisesti ja tarjoamaan asiantuntemustaan.
Kansallinen standardointistrategia vahvistaa kilpailukykyä
Standardointi tulee nostaa strategiseksi, poikkihallinnolliseksi ja proaktiiviseksi työkaluksi. Tämä edellyttää muun muassa parhaiden käytäntöjen huomioimista, standardointialoitteiden arviointia ja priorisointia yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa sekä standardoinnin kytkemistä osaksi TKI-toimintaa ja päätöksentekoa. Strategisen standardointiosaamisen lisääminen korkeakouluissa ja yrityksissä on myös tärkeää.
Hyvin suunniteltu ja toimeenpantu kansallinen standardointistrategia voi tarjota Suomelle merkittäviä kilpailuetuja. Standardoinnin tehokkaampi hyödyntäminen luo edellytykset sujuvammalle markkinoillepääsylle, yritysten kasvulle ja innovaatioiden synnylle.[AT1]
Standardointi-illallinen toimi SESKOn 60-vuotisjuhlallisuuksien avauksena. Juhlat jatkuvat keskiviikkona 26.3.2025 tulevaisuusseminaarilla ja juhlaillallisella Helsingin Musiikkitalolla.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
