Kuvassa vasemmalta Matti Rae, Eriika Melkas, Ilpo Kangas, Sakari Salli, Jussi Heikkilä ja Anna Tanskanen.
EU-politiikassa teknologinen kilpailukyky, digitaalinen siirtymä sekä turvallisuus- ja puolustusulottuvuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Standardeilla on keskeinen rooli kriittisten toimitusketjujen toimivuudessa, kyberturvallisuudessa sekä siviili- ja puolustusteknologioiden yhteentoimivuudessa.
SESKO ry järjesti perjantaina 24.4.2026 Helsingissä Lasipalatsin Palmusalissa aamiaistilaisuuden, jossa tarkasteltiin standardoinnin merkitystä Suomen kasvulle, huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle muuttuvassa eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita keskustelemaan kilpailukyvystä, turvallisuudesta ja globaalista vaikuttamisesta standardien kautta.
Vuosittain järjestettävä aamiaistilaisuus kokoaa päättäjiä ja asiantuntijoita ajankohtaisten teemojen äärelle keskustelevaan ympäristöön. Juontaja Mikko Matias Peltoniemi johdatti tämän vuoden tilaisuutta menestyksekkäästi moderaattorin roolissa.
Standardointi kasvun moottorina
Tilaisuuden avannut SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen kuvasi, että standardointi on noussut keskeiseksi strategiseksi välineeksi sähköistyvän yhteiskunnan rakentamisessa. SESKO ry vastaa alan standardoinnista Suomessa, ja ajankohtaisia painopisteitä ovat muun muassa energiavarastot, aurinkosähkö, sähköinen liikenne ja kyberturvallisuus.
Tanskasen mukaan standardit ovat yhä tärkeämpi osa globaalia kilpailua, jossa ne määrittävät markkinoiden pelisääntöjä ja tukevat kauppaa sekä innovaatioita. Suomessa käynnissä oleva kansallinen standardointistrategia tarjoaa hänen mukaansa mahdollisuuden vahvistaa standardoinnin roolia kilpailukyvyn rakentamisessa.
Tanskanen nosti puheessaan myös World Bankin tuoreimman raportin, joka kuvaa standardeja “näkymättömäksi infrastruktuuriksi”, jotka tahdollistavat kaupan, digitalisaation ja kestävän kehityksen.
Tanskanen korosti myös Nokian Karol Mattilan (Head of Government Affairs) kuvailemaa Kiinan kansallista standardointistrategiaa, jonka mukaan nykymaailman kilpailukykyisillä yrityksillä on kolme tasoa: kolmannen tason yritykset tekevät tuotteita, toisen tason yritykset tekevät teknologiaa ja ensimmäisen tason yritykset luovat standardit.
Anna Tanskanen kertoi myös Teppo Tulkin (vanhempi neuvonantaja, Ennakointi ja koulutus,
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra) lausunnosta, jonka mukaan toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys on päättymässä ja tilalle on muodostumassa moninapainen maailma. Keskeistä ei ole enää sotilaallinen voima, vaan kyky hallita riippuvuuksia:energiaa, dataa, logistiikkaa ja standardeja.
EU, kilpailu ja uusi maailmanjärjestys
SESKOn aamupalatilaisuudessa Ulkopoliittisen instituutin (FIIAn) tutkija Juha Jokela tarkasteli EU:n muuttuvaa roolia globaalin murroksen keskellä. Puheenvuorossaan hän korosti, että maailmanpolitiikassa on käynnissä pysyvä rakenteellinen muutos, joka lisää epävarmuutta mutta samalla korostaa EU:n merkitystä Suomelle niin taloudessa kuin turvallisuudessa.
Jokelan mukaan EU:n kilpailukyky on noussut keskiöön, mutta uudistusten eteneminen on ollut hidasta ja osin riittämätöntä. Sisämarkkinoiden esteet, investointien taso sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän kunnianhimo ovat ratkaisevia tekijöitä unionin tulevalle kehitykselle. Samalla EU:n kauppapolitiikka nähdään keskeisenä välineenä avoimen ja sääntöpohjaisen talousjärjestelmän ylläpitämisessä.
Suomen näkökulmasta Jokela painotti tarvetta aktiiviseen ja ennakoivaan EU-vaikuttamiseen. Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky kytkeytyy yhä tiiviimmin EU:n kehitykseen, mikä edellyttää strategista otetta, laaja-alaista yhteistyötä ja valmiutta osallistua unionin keskeisiin päätöksentekoytimiin myös tulevaisuudessa.
Teknologia haastaa standardointia
Teknologian kehityksen konkretiaa toi Sakari Salli Anarky Labs Oy, joka esitteli yrityksensä kehittämiä ratkaisuja droonien tilannetietoisuuden parantamiseen. Helsingissä toimiva vuonna 2020 perustettu yritys kehittää lisätyn ja virtuaalitodellisuuden ratkaisuja ammattimaisille drone-operaattoreille, kuten viranomaisille, pelastustoimelle ja teollisuuteen.
Yhtiön keskeinen tuote on AirHUD™, joka tuo lennon kannalta olennaisen datan suoraan näkökenttään lisätyn todellisuuden avulla ja parantaa näin operoinnin turvallisuutta ja tehokkuutta. Ratkaisut mahdollistavat myös koulutuksen virtuaaliympäristöissä sekä reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen vaativissa olosuhteissa.
Salli kertoi myös, että alan lainsäädännön eteenpäinvieminen on hidasta. Tämä vaikeuttaa teknologioiden laajaa käyttöönottoa ja yhteentoimivuutta erityisesti turvallisuus- ja viranomaiskäytössä, jossa teknologinen kehitys etenee erittäin nopeasti.
Kansallinen strategia hakee suuntaa
Tilaisuuden viimeinen puhuja oli Eriika Melkas työ- ja elinkeinoministeriöstä, joka esitteli valmistelussa olevaa kansallista standardointistrategiaa. Strategian tavoitteena on tunnistaa Suomelle keskeiset painopistealueet ja vahvistaa standardoinnin roolia kilpailukyvyn, innovaatioiden ja viennin tukena.
Melkaksen mukaan suomalainen standardointijärjestelmä on nykyisin hajautunut, ja toimijoiden roolit kaipaavat selkeyttämistä. Strategiatyöllä pyritään vahvistamaan yhteistyötä, lisäämään osallistumista ja parantamaan järjestelmän vaikuttavuutta. Yritysten aktiivinen osallistuminen nähtiin keskeisenä edellytyksenä Suomen menestykselle standardoinnissa.
Esityksessä korostettiin myös useita kehitystarpeita: yritysten tietoisuutta standardoinnin hyödyistä tulisi lisätä, pk-yritysten osallistumista vahvistaa ja standardien käyttöä kasvattaa esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja TKI-toiminnassa. Lisäksi digitalisaation ja tekoälyn nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia nopeuttaa ja uudistaa standardointiprosesseja.
Melkas nosti esiin myös toimintaympäristön muutokset, kuten geopoliittisen tilanteen kiristymisen ja puolustuksen kasvavan merkityksen, jotka lisäävät tarvetta strategiselle otteelle standardointiin.
Paneeli: kasvu, vakaus, turvallisuus – ja neljäs ulottuvuus
Tilaisuuden päättänyt paneeli kokosi yhteen kolme pääteemaa – kasvun, vakauden ja turvallisuuden – mutta keskusteluun nousi myös neljäs ulottuvuus: muuttuva maailmanjärjestys ja siihen liittyvät strategiset riippuvuudet.
Panelisteina toimivat, Eriika Melkas (TEM), Ilpo Kangas (ABB Oy, Drives), Matti Rae (Raecom Oy) sekä Jussi Heikkilä (LUT yliopistosta).
Paneelissa todettiin, että standardointi on olennainen osa TKI-innovaatioketjua ja rahoitusta. Panelistit toivat myös selvästi esille standardointiorganisaatioiden yhteiskunnalle tarjoaman osaamispanoksen merkityksen.
Keskustelussa korostui globaalien markkinoiden merkitys, resurssien ja koordinoinnin tarpeet sekä standardointiosaamisen vahvistamisen tärkeys. Standardointityö vaatii uutta sukupolvea, joka ymmärtää teknologian, sääntelyn ja kansainvälisen yhteistyön rajapinnat. Tähän tarpeeseen vastaavat esimerkiksi SESKOn kansainväliset nuorten asiantuntijoiden ohjelmat ja verkostot. Myös Jussi Heikkilä ja LUT yliopisto ottivat haasteen vastaan.
SESKO kiittää lämpimästi kaikkia aamiaistilaisuuteen osallistuneita ja toivottaa kaikki tervetulleeksi jälleen 2027.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
