Kuva Chat GPT
Komitean ISO/IEC JTC 1 SC 43 Brain-Computer Interfaces kokous pidettiin IEC:n yleiskokouksen yhteydessä New Delhissä. Kokouksessa päätettiin julkaista teknologiaraportti aivoliittymien standardoinnin tilasta ja niiden sovelluksista komitean seurantasivun tausta-asiakirjakansiossa, mihin on pääsy ilman IEC-käyttäjätiliäkin. Raportista saa hyvän käsityksen siitä, mitä kaikkea aivoliittymien avulla voidaan tehdä ja mitä standardointitarpeita on tunnistettu.
Komitean työskentelyä on jatkuvasti vaikeuttanut sen toimialueelle asetettu rajoitus, joka sulkee lääketieteelliset sovellukset sen työn ulkopuolelle. Alun perin tätä rajoitusta perusteltiin sillä, että lääketieteellisten laitteiden standardointia varten on jo olemassa muita komiteoita, kuten IEC TC 62 Medical equipment, software, and systems sekä ISO TC 150 Implants for surgery ja ISO TC 215 Health informatics. Mikään näistä ei kuitenkaan suoranaisesti työskentele aivoliittymien parissa. Koska valtaosa houkuttelevista työkohteista on kuitenkin enemmän tai vähemmän tekemisissä lääketieteellisten sovellusten kanssa, kokouksessa päätettiin perustaa ad-hoc-ryhmä pohtimaan toimialueen muuttamista vastaamaan paremmin aivoliittymien sovellusalueiden standardointitarpeita.
New Delhissä järjestettiin myös yhteinen seminaari biodigitaalista konvergenssia käsittelevän järjestelmäkomitean IEC/ISO JSyC BDC kanssa. Teemana oli human augmentation eli ihmisen kyvykkyyksien laajentaminen. Yksi mieleenpainuvimmista esityksistä käsitteli kemiallisiin reseptoreihin perustuvia haju- ja makuaistimuksia sähköisiksi signaaleiksi muuntavia antureita. Ihmisen haju- ja makuaistisoluja pystytään kasvattamaan E. coli -bakteerien avulla suuria määriä, ja ne voidaan asettaa nanodisciksi kutsutulle alustalle, johon kytketyt elektrodit liitettynä tarpeelliseen elektroniikkaan tuottavat sähköisen signaalin. Näiden signaalien standardointi voisi avata tien haju- ja makukirjastoon, johon vertailemalla sitten voitaisiin tunnistaa erilaisia hajuja ja makuja. Tässä kohdassa lähti tämän kirjoittajan mielikuvitus laukalle. Voitaisiinko haju- ja makuanturien lisäksi valmistaa toisin päin toimivia haju- ja makuaistien stimulaattoreita, jotka näistä signaaleista tuottaisivat ihmiselle vastaavan aistimuksen? Television kokkailuohjelmista voisi tulla entistä suositumpia, jos katsoja pääsisi myös haistelemaan ja maistelemaan huippukokkien loihtimia annoksia! Kenties tulevaisuudessa ravinto saadaan pillereistä ja kulinaariset elämykset sähköisinä signaaleina suoraan aivoihin?
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
