Euroopan kunnianhimoisten tavoitteiden valossa kokous saapui sopivaan aikaan. Painopisteenä ilmastonmuutoksen torjunta, vaurastuttavan digitaalisen ekosysteemin luominen, kestävän taloudellisen elpymisen saavuttaminen ja strategisen autonomian tavoittelu tekevät vuodesta 2023 ratkaisevan Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Koska vuosi 2023 on nimetty Euroopan taitojen vuodeksi, kokous omisti erityistä huomiota oikeiden taitojen houkuttelemiseen ja kouluttamiseen, jotka ovat tarpeen nykyisten haasteiden käsittelemiseksi ja tulevaisuuden muokkaamiseksi.

Parin tiiviin päivän aikana Euroopan standardointiorganisaatiot kokoontuivat pohtimaan Euroopan standardointijärjestelmän tulevaisuutta. Painopistealueet sisälsivät uusien mahdollisuuksien tutkimisen Euroopan standardointistrategian avulla sekä yhteistyön vahvistamisen Euroopan komission ja keskeisten partnereiden kuten  IEC:n, ISO:n ja ITU:n kanssa. Keskustelua syntyi myös uuden korkean tason foorumin (HLF, High-level Forum) ja teollisuusneuvoston IAF:n rooleista standardoinnin vahvistamisessa Euroopan standardointijärjestelmässä ja yhteisen Strategia 2030:n edistymisen arvioinnissa.

Saksalaisen Wolfgang Niedziellan puheenjohtajuuskausi CENELEC:issä päättyy vuoden 2024 lopussa. Yleiskokous valitsi hänen seuraajakseen italialaisen Riccardo Laman, joka toimii President Elect –statuksella CENELEC:in hallituksessa vuoden 2024 ja CENELEC:in puheenjohtajana kauden 2025-2027. CENELEC:in uuden hallituksen kokoonpano vuosille 2024-2025 hyväksyttiin samalla. SESKOn Anna Tanskanen valittiin jatkokaudelle CENELEC:in hallitukseen ja vastaavasti SFS:n Helena Vänskä valittiin jatkokaudelle CEN:in hallitukseen.

Kuvassa: Vasemmalla SFS ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä ja oikealla SESKO ry:n toimitusjohtaja Anna Tanskanen

”Olen iloinen siitä, että saan mahdollisuuden jatkaa CENELEC:in hallituksessa toisen kauden. CENELEC:illä on useita keskeisiä muutosmahdollisuuksia lähivuosien aikana ja on tärkeää, että eurooppalainen standardointijärjestelmä kehittyy strategiansa mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja harmonisesti suhteessa kansainvälisiin organisaatioihin”, toteaa Anna Tanskanen.

“Toivotan myös Helena Vänskälle onnea ja menestystä uuteen kauteen CEN:in hallituksessa. Meillä on Suomesta erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa molempien järjestöjen kehittämiseen. Belgradin yleiskokouksessa olemme hallinnon kokousten yhteydessä saaneet mahdollisuuden verkostoitua upeiden asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa.”

Yhtenä tärkeistä yleiskokouksen teemoista nosti päätään kehityksen ja pilotoinnin alla olevat uudet digitaaliset toimintamallit, joista SMART-standardit tunnistetaan tulevaisuuden standardointityössä keskeisiksi helpottamaan asiakkaiden osallistumista yhtenäismarkkinoille ja auttamaan asiantuntijoita luomaan asiakkaille helpommin käsiteltäviä ja sovellettavia standardeja.
Kehittämiskohteena tunnistettiin myös standardien digitaalinen kehittämisympäristö, Online Standard Development – OSD, joka ohjaa siirtymistä useista offline versioista yhdeksi digitaaliseksi lähteeksi. Ympäristö mahdollistaa kaikkien asiantuntijoiden osallistamisen, ominaisuuksien räätälöinnin sisäisten määräysten mukaisiksi ja editointivaiheiden virtaviivaistamisen. Tämä johtaa tehokkaampaan, osallistavampaan ja tarkempaan standardointiprosessiin.

Sähköteknisen standardoinnin kannalta IEC:n asema on keskeinen, mutta Euroopan vaikutusvalta IEC:ssä on myös suuri. Aktiivinen osallistuminen Euroopassa on tärkeää. CEN-CENELEC:in Strategia 2030 tähtää turvallisempaan, kestävämpään ja kilpailukykyisempään Eurooppaan, eurooppalaisen ja kansainvälisen standardoinnin avulla. Suomi on CENELEC:in hallituksessa päättämässä muun muassa eurooppalaisen standardoinnin linjauksista ja CENELEC:in strategian 2030 toteuttamisen toimista.

Lisää suosikiksi