Tuotetaan puhtaasti – käytetään fiksusti
Tilaisuuden avannut SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kenneth Hänninen painotti, että cleantech muuttuu digitaalisuuden kautta läpileikkaavaksi teemaksi niin valmistavassa teollisuudessa kuin palvelualan liiketoiminnassakin, mutta erityisesti jokapäiväisessä elämässä, asumisessa ja liikkumisessa. Satakunta sähköteknisen standardoinnin asiantuntijaa ja SESKOn yhteistyökumppania oli koolla saamassa tietoa teeman aiheista ja standardoinnin ajankohtaisasioista.
Suomen energia- ja ilmastostrategia valmisteilla
Pariisin ilmastokokouksen ja hallituksen kuulumiset seminaariin toi elinkeinoministeri Olli Rehn (Työ- ja elinkeinoministeriö TEM). Hallitusohjelman tavoitteina on päästöttömän, uusiutuvan energian tarjonnan lisääminen niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 % ja omavaraisuus yli 55 % sisältäen mm. bioenergian.
Energia- ja ilmastostrategiaa valmistellaan kevään aikana biotalousministeriötyöryhmässä ja perusskenaario pohjaksi eri toimialoilla tarvittaville lisätoimille muodostetaan sen pohjalta. Lopulliset linjaukset tehdään ensi syksynä. Rehn kertoi TEMin ja Ympäristöministeriön tekevän tiivistä yhteistyötä. Yhteinen, kokonaisvaltaiseen tarkasteluun pohjaava tilannekuva erilaisin skenaarioin on tehtävä ensin. Vasta sitten voidaan ryhtyä toimeen. Edessä on haastava ja välttämätön, mutta myös kiehtova tehtävä, hän painotti esityksensä lopuksi.
Markkinamallihaaste – ”Energy only”
Lappeenrannan yliopisto LUTin sähkömarkkinalaboratoriota johtavan sähkötekniikan professori Jarmo Partasen erityisaloista mainittakoon Smart Grid, sähkön hinta ja kysynnän jousto, energian varastointi, sähköverkon luotettavuus ja sähkökatkot, sähkö- ja energiayhtiöiden arvo sekä Sähkömarkkinalaki ja sääntely. Esityksessään hän tarkasteli sähkön roolia cleantech-ratkaisuissa kaikista em. näkökulmista.
Onko energialla hintaa, kun ”polttoaineet” (vesi, tuuli, aurinko ja ydin) ovat aina markkinassa? Uusiutuvalla energialla on pääosin alhaiset muuttuvat kustannukset. Yksikköhinta laskee tuotannon kasvaessa. Tuotannon tuplaaminen pudottaa hintaa 20 % – ja se voidaan tehdä monta, monta kertaa. Investointikustannus/watti + käyttötunnit ratkaisevat kilpailukyvyn.
Suurissa voimalaitoksissa tuotetun energian rinnalla yleistyy lähienergia, joka on tuotettu aurinko- tai tuulivoimalla omassa pihassa. Energiantuotanto hajautuu maantieteellisesti, mutta myös omistuksellisesti, vakuuttaa Partanen.
Teollisuuden työjuhdat energiatehokkaiksi
Teknologiajohtaja Heikki Uusitalo ABB Oy:stä on viime vuosina tehnyt runsaasti yhteistyötä keskeisten suomalaisten teknillisten yliopistojen ja tutkimustahojen kanssa. Hän kertoi suomalaisen ympäristöliiketoiminnan ja puhtaan teknologian mahdollisuuksista. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein, kestävin ja edullisin tapa vähentää kasvihuonepäästöjä ja taata energian saatavuus. Teollisuus kuluttaa 42 % kaikesta sähköstä ja 2/3 siitä käyttävät sähkömoottorit – teollisuuden työjuhdat. Taajuusmuuttajalla voidaan kuitenkin säätää esimerkiksi pumppuja pyörittävien moottoreiden energiakulutusta jopa 50 %. Nämä sähkömoottoreiden kulutusta vähentävät taajuusmuuttajat ovatkin Suomen suurimpia yksittäisiä cleantech-vientituotteita.
Kiertotalouspalvelua kotimaahan, bioöljyä maailmalle
Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila esitteli Fortumin puhtaita energiaratkaisuja. Fortumin aloittama kiertotalouspalvelukonsepti yhdistää hevostallit, voimalaitokset ja kuivikehuollon. Fortum Horsepower -palvelu Järvenpään voimalaitoksen ympäristössä on esimerkki lähienergiasta: Talleille toimitettava kuivike tulee tallien läheltä, se hyödynnetään lähellä talleja ja tuotettu lämpö hyödynnetään lähellä laitosta.
Osaksi Fortumin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta integroitu bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Ruotsissa E.ON:n Karlshamnin 1 000 megawatin huippu- ja varavoimalaitoksella tehdyn koepolton perusteella bioöljy voi korvata raskasta polttoöljyä myös suuremmissa voimalaitoksissa.
Kuvassa tehokasta naisenergiaa. Vasemmalla yliopettaja Pirkko Harsia Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:sta ja oikealla teknologiajohtaja Heli Antila Fortumista.
Energiaa aalloista
Valtamerien aalloissa on valtavasti puhdasta uusiutuvaa energiaa. Sen hyödyntämisestä kertoi Develop Manager Jussi Åkerberg Power Take-Off, AW-Energy Oy.stä. Yrityksen laboratoriossa Järvenpäässä voidaan simuloida liki kaikkia maailman rantavesien meritiloja. Ja rantaviivaa maapallolla riittää.
Portugalin rannikolla toimii jo valtakunnan verkkoon kytketty WaveRoller-pilottivoimala, joka tuottaa paitsi sähköä, myös arvokasta tutkimustietoa teknologian kehittämiseen. Siellä 100 kilowatin yksikkö tuotti vuorokaudessa 500 kilowattituntia sähköä, kun merkitsevä aallonkorkeus oli alueelle tyypillinen 2,5 metriä. Koska voimalat sijaitsevat veden alla, n 10 – 15 metrin syvyydessä, eivät ne muuta maisemaa. Bonuksena on havaittu myös, että voimalan metallirunko luo voi toimia tekoriuttana, jolle muodostuu entistä monipuolisempaa eliöstöä.
Sundowning ja Valmuska
VTT:n erikoistutkija, tekniikan tohtori Jaakko Ketomäki kertoi esityksessään siitä miten teknologian keinoin voidaan tukea muistisairaita ja varmistaa lämpöviihtyvyys energiatehokkaissa rakennuksissa.
Sundowning tarkoittaa muistisairaudesta johtuvien oireiden, kuten levottomuuden, harhailun ja sekavuuden, lisääntymistä iltaa kohden. Valon vähenemisen ja pimeyden on havaittu vaikuttavan, oireita lisäävästi. Valmuska-projektissa tutkitaankin kuinka älykkään valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden avulla voitaisiin tukea muistisairauksien lääkkeetöntä hoitoa ja asumista kotona. VTT:n ja yliopistojen lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun ja Kuopion kaupungit sekä yrityksiä jotka tuottavat älyvuoteita, turvateknologioita, valaisimia ja valaisujärjestelmiä. Uusia jälkiasennettavia ratkaisuja tutkitaan ja testataan jo kahdessa kodinomaisessa kohteessa, Kuopiossa ja Oulussa.
Lämpöviihtyvyydellä tarkoitetaan henkilön tyytyväisyyttä vallitseviin lämpöoloihin. Nykyisten ja uusien rakennusten energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on yksi lähitulevaisuuden vahva kehitystrendi. Ihmisten asumisviihtyvyyden kannalta on tärkeää pystyä arvioimaan erilaisten käyttäjäryhmien lämpöaistimuksia riittävän luotettavasti niin, että oikeilla suunnittelu- ja rakennusten ylläpitoratkaisuilla voidaan varmistaa sekä rakennusten energiatehokkuus että tilojen loppukäyttäjien tyytyväisyys lämpöolosuhteisiin. Tähän ihmisen lämpöaistimusten arviointiin on VTT kehittänyt HTM-menetelmän (Human Thermal Model), joka perustuu yksilöllisen anatomian ja fysiologian mallintamiseen.
SESKOn Kevätseminaarin 2016 ohjelma
Seminaarin esityksiä
Pariisin ilmastokokouksen viesti maailmalle ja Suomelle (pdf) (331.4 KB) Elinkeinoministeri Olli Rehn, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Sähkön rooli cleantech-ratkaisuissa (pdf) (2.5 MB) Professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan yliopisto
Ympäristöliiketoimintaa ja puhdasta teknologiaa Suomesta (pdf) (3 MB) Teknologiajohtaja Heikki Uusitalo, ABB Oy
Fortumin puhtaita energiaratkaisuja (pdf) (3.4 MB) Teknologiajohtaja Heli Antila, FORTUM
Aalloista puhdasta energiaa (pdf) (1.8 MB) Development Manager Jussi Åkerberg, Power-Take-Off, AW-ENERGY
Lämpöviihtyvyys ja älykäs valaistus (pdf) (4.3 MB) Erikoistutkija Jaakko Ketomäki, VTT
Lisää suosikiksi