Standardit liiketoiminnan perustana
Koko torstaipäivän kestäneen koulutuksen ja keskustelujen aikana käsiteltiin standardien roolia globaalin kaupan hiljaisena, mutta ratkaisevan tärkeänä perustana. Standardit nopeuttavat monin eri tavoin markkinoille pääsyä, pienentävät liiketoiminnan riskejä ja ovat avainasemassa liiketoiminnan kehitystyössä. Standardoitujen ratkaisujen käyttäminen mahdollistaa myös alihankinnan kilpailuttamisen ja parantaa toimitusvarmuutta. AIheeseen pureuduttiin useammassa puheenvuorossa sekä teoreettisella että käytännön esimerkkien tasolla, ja myös vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin näkökulmasta.
Tilaisuudessa katsottiin myös kolikon kääntöpuolta. Entä mitä riskejä sisältyy standardien huomiotta jättämiseen tai väärien standardien soveltamiseen? Sellaisia ovat esimerkiksi rajoitettu markkinoillepääsy, yhteentoimimattomuuden riskit, korkeammat käyttökustannukset, laatuun liittyvät ongelmat, vaatimustenmukaisuusongelmat, vaikeudet löytää tuotteita tuntevia tavarantoimittajia ja varaosien saatavuusongelmat. Työpaja rakensi hyvin kokonaiskuvaa standardien roolista ja vaikutuksista liiketoiminnen kehittämisessä.
Standardit pelillistämisen kautta
Lisäksi pääsimme ensimmäisten joukossa kokeilemaan House of Knowledgen uutta peliä ”Why Standards Matter”. Siinä lähdettiin yhdestä lähtötilanteeksi määritellystä liiketoiminnan kehittämishankkeesta tunnistamaan siihen liittyviä haasteita ja miettimään niiden mahdollisia ratkaisuja. Apuna käytettiin valmiita haaste- ja ratkaisukortteja. Sen jälkeen arvioitiin pelin tarjoamien toimintaympäristössä tapahtuvien erilaisten muutosten vaikutuksia haasteisiin ja valittuihin ratkaisuihin.
Lopuksi etsittiin konkreettisia argumentteja siihen, miten ja miksi standardit ovat tärkeitä juuri tässä kontekstissa. Lisäksi kuvitteellisen kriisikeskustelun kautta pyrittiin löytämään ytimekkäitä perusteluja standardointiin käytetylle työajalle. Mielenkiintoinen peli antoi pelaajille varsin vapaat ja luovat mahdollisuudet tarkastella liiketoimintaympäristössä vaikuttavia muutostekijöitä ja samalla linkitti hyvin standardit osaksi liiketoiminnan kehittämistä.
”Innovaatiodonitsi”- mikä se on?
Itselleni jo pitkään standardien kanssa työskennelleenä työpajan keskeisin löytö oli NEK Leif T. Aanensenin puheenvuorossaan esittelemä ”innovaatiodonitsi”. Sen ydinviesti on uuden tuotteen innovaatiosisällön (kellanoranssi) ja standardoitujen ratkaisuelementtien (sininen) optimisuhde: 10 % / 90 %. Mikäli innovaatioiden osuus kasvaa tästä, se tapahtuu useimmiten myyntimahdollisuuksien, yhteensopivuuden, laadun, valmistettavuuden, luotettavuuden ja huollettavuuden kustannuksella. Tyypillisesti jo 10 prosentin osuus uusia innovaatioita riittää varmistamaan uutuudelle merkittävän wow-efektin.
Esimerkkinä ”innovaatiodonitsista” Leif mainitsi iPhonen – koko matkapuhelinalaa mullistaneen innovaation. Vaikka sen graafinen käyttöliittymä ja ennen kaikkea sovelluskauppa olivat ratkaisevia uudistuksia, oli kaiken pohjalla kuitenkin määrältään tuolloinkin varmaan noin parin sadan luokkaa olevan standardin hyödyntäminen. Jos Apple olisi lähtenyt rakentamaan aivan kaikkea uudelleen matkapuhelinverkoista alkaen, koko innovaatio olisi kuihtunut siihen, koska kilpailevan ja silloisen matkaviestinverkon kanssa yhteensopimattoman verkon käyttöönotto olisi varmuudella rajoittanut merkittävästi käyttäjämäärän kasvua.
Kansainvälistä osaamista ja verkostoja
Tämä oli itselleni kolmas Nordic Young Professionals -työpaja, jonka järjestämisessä olen ollut mukana. Itselleni näissä kaikissa merkillepantavinta on ehkä ollut se vaivattomuus ja nopeus, jolla eri maissa opiskelleiden sähköalan ammattilaisten keskustelu ja yhteistyö on ryhmätöissä käynnistynyt. Sähköalan osaaminen ja yhteinen kieli ovat universaalia pääomaa kansainvälisiä työtehtäviä silmällä pitäen, ja standardien osaaminen madaltaa vielä merkittävästi kynnystä siirtyä kansainväliselle uralle. Tätä aihetta työpajan puheenvuoroissa ei varsinaisesti käsitelty, mutta uskon osallistujien havainneen käytännössä sen hyvin henkilökohtaisella tavalla.
Tämä kannattaa kaikkien sähköalan ammattilaisten pitää mielessä, ja siihen kannattaa myös uravalintaa tekevien nuorten kiinnittää erityistä huomiota.
Kiitos onnistuneesta työpajasta
Työpaja tarjosi osallistujille mahdollisuuden syventää osaamistaan standardoinnista, verkostoitua kansainvälisesti ja pohtia standardien merkitystä liiketoiminnan kehittämisessä.
Lämpimät kiitokset NEK hyvin järjestetystä työpajasta ja kaikille sen osallistujille työpajan hyvästä meiningistä. Oli mukava tavata, enkä voi muuta kuin jäädä odottamaan jälleennäkemistä.
Lopuksi on hyvä muistuttaa, että haku Young Professionals -työpajojen ”isoonveljeen” eli IEC Young Professionals työpajaan on auki vielä Juhannukseen eli 18.6.2026 saakka! Jos kiinnostuit, niin tutustu tarkemmin tästä ja hae mukaan!.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
