Puheentunnistuksen viimeaikainen kehitys tuo tekoälyteknologian koteihin
Alkuperäinen teksti: Natalie Mouyal https://iecetech.org/Technology-Focus/2018-01/AI-is-listening-to-you
Käännös: Johanna Vepsä
Tekoälyteknologiat tarvitsevat IEC-standardeja
Termin ”tekoäly” ymmärretään yleensä viittaavan koneeseen, joka kopioi kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista tai ongelmanratkaisua. Tekoäly onkin laaja käsite, joka sisältää ideoita aina Frankensteinin kaltaisista roboteista älypuhelinten ja muiden laitteiden ääniohjattuihin digitaalisiin avustajiin.
IEC:n ja ISOn yhteinen tietotekniikanalan tekninen komitea (ISO/IEC JTC 1) ja sen monet alakomiteat valmistelevat kansainvälisiä standardeja, jotka edistävät tekoälyn kehitystä. Tekoälyn nopea kehitys eri aloilla johti siihen, että vuonna 2017 perustettiin uusi alakomitea ISO/IEC JTC 1/SC 42, joka keskittyy standardoinnin kehittämiseen tekoälyn alueella sekä ohjaa muita komiteoita, jotka kehittävät tekoälysovelluksia.
Toimiakseen tekoälyn on tarpeen kerätä, analysoida ja jakaa suuria määriä tietoa, jota sitten vaihdetaan sovellusten ja myös ulkoisten palveluntuottajien välillä. Tämä mahdollistaa yhtä hyvin sen, että etäohjattu laite kytkee uunin päälle, kuin sen että valmistaja parantaa autojensa turvaominaisuuksia. ISO/IEC JTC 1/SC 41 kehittää standardeja esineiden internetille (IoT) ja mahdollistaa yhdistettävyyden, kun alakomitean ISO/IEC JTC 1/SC 38 työ puolestaan keskittyy pilvipalveluihin tiedon tallentamiseksi ja hakemiseksi.
Lisäksi tekoälyteknologiat ovat riippuvaisia laitteistojen komponenttien IEC-standardeista, kuten kosketusnäyttöjen (IEC TC 110) sekä audio-, video- ja multimediajärjestelmien ja laitteiden (IEC TC 100).
Viimeisimmät tekoälyteknologiat CES 2018 -näyttelyssä
CES 2018 -näyttelyssä näki joka puolella digitaaliavusteista puheentunnistusta käyttäviä laitteita. Edistysaskeleet puheentunnistuksen toimivuudessa ja sen integroinnissa kodin elektroniikkaan tarkoittavat, että voimme pyytää jääkaappiamme ehdottamaan reseptejä ja tilaamaan ruokaostoksemme netistä tai televisiotamme vaihtamaan kanavia puolestamme.
Yhä useammat autonvalmistajat lisäävät puheentunnistuksen malleihinsa. Äänikomennoilla voidaan ohjata sisätilojen lämpötilaa tai musiikkivalintoja. Yksi automalli oppii ajajan mieltymyksiä ja ehdottaa esimerkiksi reittejä hänen lempiravintolaansa päivällisaikaan. Nämä sovellukset ovat riippuvaisia ISO/IEC JTC 1/SC 37 -komitean työstä, jossa kehitetään kansainvälisiä standardeja yleisille biometrisille teknologioille, kuten juuri puheentunnistukselle. Lisäksi IEC:n komitean TC 100 tekninen alue (TA) 16 (IEC TC 100/TA 16) keskittyy puheentunnistukseen aktiivisen tietotekniikka-avusteisen asumisen osana.
CES 2018 -näyttelyssä esiteltiin myös tekoälyn viimeisintä teknologiaa itseajavien autojen ympäristön ymmärtämisen ja siihen reagoinnin edistäjänä. Tärkeimpiä komponentteja tällä alueella ovat älyanturit, koska ne mahdollistavat tarvittavan tiedon keruun, jotta ajoneuvot pystyvät sopeuttamaan ajoaan suhteessa sijaintiinsa, ajo-olosuhteisiin tai lähistöllä oleviin toisiin kulkuvälineisiin. Älyanturien muut ominaisuudet, kuten kaistavahti, kuolleen kulman valvonta ja automaattijarrutusjärjestelmät, ovat jo käytössä.
Nämä teknologiat saavat tukea komitean IEC TC 47 työstä. Komitea kehittää kansainvälisiä standardeja puolijohdelaitteiden, myös siis antureiden, suunnittelulle ja käytölle. IEC SC 47F keskittyy erityisesti juuri mikroelektromekaniikan järjestelmiin (MEMS), joita käytetään ajoneuvosovelluksissa. Komitea IEC SC 47E puolesaan kehittää kansainvälisiä standardeja antureille, joita käytetään kuvantamiseen sekä liikkeen ja etäisyyden havaitsemiseen.
IEC työskentelee muidenkin itseajavien autojen käyttämien teknologioiden parissa. Tekniset komiteat valmistelevat standardeja muun muassa kojelaudan kosketusnäyttöille (IEC TC 110), pilvipalveluille (ISO/IEC JTC 1/SC 38) ja tiedon käsittelylle, analysoinnille ja tallentamiselle sekä lähitiedon siirtoteknologialle (ISO/IEC JTC 1/SC 6). Komitean IEC TC 100/TA 17:n alaan sisältyvät autojen multimediajärjestelmät ja –laitteet. Sen työn tuloksena julkaistiinkin juuri tekninen standardi IEC TS 63033. Standardissa ovat vaatimukset 360-kamerajärjestelmille, jotka mahdollistavat sen, että kuljettaja pystyy havaitsemaan kaikki ympärillään olevat esteet monitoreiden välityksellä.
Autoissa käytettävien tekoälyteknologioiden markkinoille povataan nopeaa kasvua. Tutkimusyritys IHS:n analyytikkojen mukaan tekoälyjärjestelmien volyymien odotetaan nousevan vuoden 2015 seitsemästä miljoonasta yksiköstä 122 miljoonaan yksikköön vuoteen 2025 mennessä.
Säilytetään tekoäly turvallisena ja suojattuna
Uutiset tekoälyteknologioiden kehittymisestä otetaan innolla vastaan, mutta se herättää myös keskustelua tietoturvasta ja tietosuojasta.
Kaikkialla on verkkoon kytkettyjä laitteita, jotka pystyvät keskustelemaan keskenään. Tämä lisää niiden liitoskohtien määrää, joista järjestelmään voidaan murtautua, olivatpa ne sitten kotona, tuotantolaitoksissa tai autossa. Tietoverkkohyökkäyksellä voi olla vakavat seuraukset – se voi aiheuttaa yrityksen tuotannon pysähtymisen tai vaikka varkaiden pääsyn kotiin.
Verkkoon kytketyt laitteet keräävät päivittäin suuria määriä tietoa käyttäjistään, joten tietoturvasta on tulossa yhä merkityksellisempää. Kotona nämä laitteet tallentavat tietoa siitä, mikä on vaikkapa lempimusiikkisi ja televisio-ohjelmasi, mutta myös siitä, milloin koti on tyhjillään. Tämä on valtava turvallisuusriski, joka on ratkaistava.
Kansainväliset standardit ovat tärkeä työkalu taistelussa tietoturvan puolesta ja tietoverkkohyökkäyksiä vastaan. ISO/IEC JTC 1/SC 27 tietoturvatekniikka on kehittänyt ISO/IEC 27000 standardisarjan tietoturvan hallintajärjestelmille organisaatioiden tietoturvan parantamiseksi. Lisäksi IEC on kehittänyt alakohtaisia standardeja kriittisen datan suojaamiseksi. Esimerkkinä tästä on komitea IEC TC 62, joka valmistelee standardeja terveydenhuollon sähköisille hoitolaitteille, järjestelmille ja ohjelmistoille.
Yhä useammilla aloilla käytetään tekoälyä
YouTuben Chief Product Officer, Neal Mohan*, kertoo, että tekoälyn osuus sovelluksessa katsotusta sisällöstä on 70 %. Koneoppimisen algoritmit mahdollistavat suurten tietomäärien prosessoinnin ja tulkinnan, jonka pohjalta voidaan luoda malleja. Näihin malleihin ennusteet sitten pohjautuvat. Näin Youtube pystyy suosittelemaan käyttäjille sisältöä, joka perustuu heidän aikaisempiin valintoihinsa. Tätä samaa logiikkaa käytetään verkkokaupoissa sekä Netflixin ja Spotifyn kaltaisissa videoiden ja musiikin suoratoistopalveluissa.
Uusin tekoälytekniikka, jota käytetään jo olemassa olevissa sovelluksissa, on syväoppiminen. Siinä jäljitellään ihmisen aivojen hermoverkkoja transistoriliitosten luomiseksi, joita voidaan sitten vahvistaa tai heikentää riippuen siitä, onko tietoa tulkittu oikein. Kun saadaan uutta tietoa, laite on opetettu automaattisesti hiomaan ennusteitaan. Tämän seurauksena laitteet pystyvät tunnistamaan kuvia ja ääniä sekä reagoimaan niihin, mutta saattavat myös voittaa ihmiskilpailijansa gon ja shakin kaltaisissa peleissä.
Algoritmeja käytetään laajalti varsinkin rahoitusalalla – arviolta yli puolet USA:n markkinoiden osakeperusteisista liiketoimista tapahtuu huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä käyttäen. Tekoälyteknologiaa käytetään myös apuna petosten havaitsemisessa, ja kun viestitään kuluttajien kanssa chatbottien välityksellä.
Tuotantoteollisuudessa tekoälyä käytetään analysoimaan tietoa älykkäästi sekä apuna automaatiossa. Prosesseja automatisoidaan tehokkuuden parantamiseksi ja data-analytiikka sekä ennustavat algoritmit tehostavat toimintaa ja strategiaa. Jopa tietoturva hyötyy tekoälyteknologiasta, koska se auttaa tunnistamaan hyökkäyksiä ja puolustautumaan niiltä.
Tekoälyteknologiaa käyttävät lääketieteen alan sovellukset kykenevät havaitsemaan kuvissa poikkeamia ja suorittamaan puoliautomaattisia tehtäviä vain vähän kajoavissa (mini-invasiivisissa) leikkauksissa. Tulevaisuudessa tekoälyteknologia analysoi tietoa päätelläkseen potilaan riskiä sairastua tiettyihin sairauksiin tai tehdäkseen alustavia diagnooseja. Tekoäly myös mahdollistaa yksilöllisen hoidon suunnittelun potilaan geneettisen profiilin perusteella.
Suhteellisen yleisiä älypuhelimien ääniohjattuja digitaaliavaustajia on myös kodeissa monissa sovelluksissa. Niitä käytetään älykeskuksina, joiden kautta voidaan olla yhteydessä ja hallita kodinkoneita, tilata tuotteita verkosta ja suoratoistaa musiikkia. Muita esimerkkejä ovat lämpötilaa läsnäolon perusteella säätelevät termostaatit taikka turvakamerat, jotka sallivat kulun kasvotunnistuksen avulla. Nämä teknologiat hyödyntävät IEC-standardeja antureille (IEC TC 47), pilvipalveluille (ISO/IEC JTC 1/SC 38) ja biometriikalle (ISO/IEC JTC 1/SC 37).
Lähitulevaisuudessa kaupungit käyttävät tekoälyteknologiaa turvallisuuden parantamiseen, liikenteen hallintaan ja infrastruktuurin ylläpitoon.
Katse eteenpäin
Ei ole vielä täysin selvää, kuinka paljon tekoälyteknologia tulevaisuudessa vaikuttaa elämäämme. Vaikka yksi Piilaakson toimitusjohtajista vertaakin sen merkitystä sähkön ja tulen keksimiseen, emme voi olla varmoja, onko tämä totuus vai liioittelua.
Olemme vielä monien vuosien päässä siitä, että koneet ovat yhtä älykkäitä tai älykkäämpiä kuin ihmiset, mutta teknologia kehittyy kuitenkin huimaa vauhtia. IEC seuraa teknologian viimeisintä kehitystä tarkasti ja kehittää myös jatkossa tarvittavia kansainvälisiä standardeja.
Lisää suosikiksi