Viime kesän lausuntokierroksella kertyi yli 120 sivua kommentteja. Niiden käsittely vaatii aikaa, joten lopullista luonnosta ei ole vielä valmiina ja sen äänestykseen on mahdollista vielä vaikuttaa. Uuden revision pitäisi suunnitelmien mukaan olla julkaisuvalmiina vielä tämän vuoden puolella.
Muutoksia poistumisreitin määrällisiin vaatimuksiin
Yksi tuotteisiin ja valaistussuunnitteluun vaikuttava muutos koskee sitä, mille alueelle poistumisreitin vaatimukset on asetettu. Aiemmin poistumisreitin keskiviivalla oli oltava vähintään 1 lx valaistusvoimakkuus ja puolet reitin leveydestä kattavalla keskialueella vähintään 50 % edellä mainitusta arvosta. Uudessa luonnoksessa 1 lx vähimmäisvaatimus kattaa koko poistumisreitin pois lukien 0,5 m reunavyöhykkeet. Tämä tarkoittaisi sitä, että erityisesti leveämmillä poistumisreiteillä vaatimukset tulisivat kasvamaan. Poistumisreittivalaistuksen tulisi ehdotuksen mukaan olla toteutettu vähintään kahdella valaisimella, jotta yhden valaisimen vikaantuminen ei tee järjestelmää toimimattomaksi. Avoimen alueen valaistustarpeiden tulisi jatkossa perustua riskiarvioon ja tarpeiden tunnistamiseen annetaan uudessa standardiehdotuksessa entistä tarkempia ohjeita. Turvallisuuskilpien luminanssille annetaan uusia suosituksia myös tilanteisiin, missä normaali valaistus toimii.
Luonnoksessa prEN 1838 on kokonaan uusi vaatimusosio
Kokonaan uusi turvavalaistuksen vaatimusosio on vapaasti suomennettuna ”paikallinen suojeluvalaistus”. Tämä on eri asia kuin varavalaistus, joka mahdollistaa normaalin toiminnan jatkumisen. ”Paikallisen suojeluvalaistuksen” tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka saavat oleskella tiloissa sähkönsyöttöhäiriön sattuessa. Suojeluvalaistusta sovellettaisiin esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa, joissa asukkaiden evakuoiminen pelkän sähkökatkon vuoksi voi olla heille vaarallisempaa kuin sähkökatkon syyn selviämisen odottaminen. Suojeluvalaistukseen liittyvät vaatimukset perustuvat turvallisuusriskien arviointiin, jotka riippuvat häiriötilanteessa todennäköisesti suoritettavista toiminnoista. Tällaisessa tilanteessa saatetaan edellyttää laajempaa valaistuksen peittoaluetta ja korkeampaa hätäpoistumistien valaistusvoimakkuutta.
Suunnitteilla myös erillisvaatimuksia ja valoteknillisiä mittauksia
Uutta standardiehdotuksessa prEN 1838 ovat myös tiettyjä tiloja/alueita koskevat erillisvaatimukset. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi WC- ja pukuhuonetilat, uima-allastilat, generaattori-, ohjaus-, keskus- ja laitostilat. Standardiin on lisäksi suunnitteilla myös valaistustekniseen toimivuuteen liittyvä iso periaatteellinen muutos. Kun standardissa on annettu tähän saakka lähinnä turvavalaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä vaatimuksia, ehdotetaan uudessa revisiossa, että valaisimien vaatimustenmukaisuutta olisi tarkastettava myös paikan päällä suoritettavilla valoteknisillä mittauksilla. Standardiehdotuksen uudessa liitteessä B annetaan ohjeet sekä käyttöönottomittauksille että viiden vuoden välein suoritettavalle määräaikaismittauksille. Avoinna on myös kysymys, tuleeko liite B osaksi standardia EN 1838 vai standardia EN 50172 ”Poistumisvalaistusjärjestelmät”.
Adaptiivisen poistumisvalaistusjärjestelmän standardin valmistelu on käynnistynyt
Uudessa standardiluonnoksessa prEN1838 mainitaan myös adaptiivinen poistumisvalaistusjärjestelmä, joka voi manuaalisesti tai automaattisesti muuttaa pakoreitin suuntaa, parantaa hätäopasteiden näkyvyyttä sekä valinnaisesti säätää valaistusvoimakkuutta poistumisreiteillä. Aiheesta ollaan laatimassa kokonaan uutta standardia prCEN/TS 17951, jonka valmistelu on vasta käynnistynyt. Valaisinvalmistajien kannattaa huomata, että tämän standardin seurauksena markkinoille tulee tarvetta uudenlaisille turvavalaisimille.
Lisää dokumentointia ja tarkastuksia standardiehdotuksessa prEN 50172
Standardia EN 50172 ”Poistumisvalaistusjärjestelmät” ollaan myös päivittämässä ja sen lopullinen äänestys on alustavan arvion mukaan ensi vuonna. Tämän standardin rakenne ja sen sisältö näyttäisi muuttuvan selvästi nyt voimassa olevasta 2004 julkaistusta versiosta. Standardiin on tulossa tarkennuksia, kuten esimerkiksi järjestelmän luovutukseen liittyvän dokumentoinnin yksityiskohtainen määrittely. Standardiehdotus kuvaa uutena toimenpiteenä myös alkutarkastukseen liittyvät yksityiskohtaiset tarkastustoimenpiteet, kuten esimerkiksi laitteiden ja niiden sijoituksen suunnitelman mukaisuuden varmistaminen. Vuosittaisen tarkastuksen rinnalle suunnitellaan kaksi kertaa vuodessa tehtävää visuaalista tarkastusta. Lisäksi myös tässä standardissa mainitaan, ja nimenomaan vaatimuksena, viiden vuoden välein tehtävät valotekniset mittaukset, jotka kuvataan yksityiskohtaisesti joko tämän tai EN 1838:n liitteessä B.
Miten sähköisiä lokikirjatietoja säilytetään?
Uutta ehdotuksessa prEN 50172 on myös koronapandemian seurauksena syntynyt liite C, joka antaa ohjeita turvavalaistuksen käytölle ja huollolle lockdown-tilanteiden yhteydessä. Lokikirjaan liittyviä ohjeita suunnitellaan täydennettäväksi maininnalla: ”sähköisten tiedostomuotojen on oltava helposti saatavilla ja ne pysyvät tunnistettavissa. Tunnistettavuuden säilyttäminen vaatii yleensä asianmukaisen varmuuskopion ja pitkäaikaisen tiedostotunnistuksen”. On mielenkiintoista nähdä, miten tällainen vaatimus tulee käytännössä vaikuttamaan lokikirjatietojen tallentamiseen ja säilytykseen.
Haluatko pysyä ajan tasalla muutoksista ja vaikuttaa standardeihin?
Turvavalaistuksen standardeissa tapahtuu siis lähiaikoina merkittäviä muutoksia. Jos niihin valmistautuminen on liiketoiminnallesi tärkeää, niin kannattaa liittyä standardointikomiteaan SK CEN 169, jolloin on mahdollista seurata ajantasaisesti valmistelun etenemistä ja olla mukana päättämässä, mitä Suomen äänestyskannanottoihin kirjoitetaan. Standardien sisältöön on mahdollista vaikuttaa ja se on sitä helpompaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa standardin valmisteluun osallistutaan.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
