A Glimpse of European Innovation Workshop, 28. toukokuuta 2024, järjestettiin yhteistyössä SESKOn, AIOTIn ja OpenContinuumin kanssa. Työpajan vetäjänä ja moderaattorina toimi Antonio Kung, Trialog. Tilaisuuden sponsoreina toimivat projektit Aeros, AURORAL, Begonia, Enershare, Fluidos, Int, Instar, Omega-X ja Spade.
IoT & Digital Twin seminaari alkoi klo 15:00
A Glimpse of European Innovation Workshop alkoi virallisesti klo 15:00 tervetuliaispuheella, jonka piti Jukka Alve SESKOsta. Jukka Alve toivotti lämpimästi tervetulleiksi kaikki osallistujat ja esitteli SC41-kokouksen edustajat, erikoisvieraat Suomesta sekä eurooppalaisista ja suomalaisista IoT- ja digitaalinen kaksonen -projekteista esitelmöijät. Workshop on SESKO, AIOTIja OpenContinuumyhteinen yhteistyö ja sen sponsoriprojekteihin kuuluvat aerOS, Auroral, Begonia, Enershare, Fluidos, Int, Instar, Omega-X ja Spade. Päivän ohjelma jatkuu esityksillä ja keskusteluilla näistä aiheista.
Kuvassa Jukka Alve
Klo 15:05
Seminaarin järjestäjät, AIOTIpääsihteeri Damir Filipovic ja OpenContinuumkoordinaattori Albert Seubers, toivottivat yleisön lämpimästi tervetulleiksi tapahtumaan ja kertoivat lyhyesti omista toiminnoistaan.
Voit ladata Damir Filipovicin esityksen täältä.
Klo 15:15
Workshopissa François Coallier, ISO/IEC JTC 1/SC 41 puheenjohtaja toi esille merkittäviä näkökohtia Euroopan innovaatioympäristön ja standardisoinnin tarpeista. Hänen mukaansa on välttämätöntä keskittyä dataohjattujen järjestelmien kehittämiseen, informaatio- ja operatiivisen teknologian konvergenssiin sekä SC41 kaksois-horisontaalisuuteen. IoT ja digitaalinen kaksonen ovat läpileikkaavia muihin teknologioihin ja sovellusalueisiin. Näiden alueiden huomioiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan edistää kestävää kehitystä ja teknologista innovaatiota Euroopassa.
Voit ladata François Coallierin esityksen täältä.
Kuvassa François Coallier
Klo 15:30
Euroopan komission edustaja Svet Mihaylov esitteli EU politiikkaa koskien digitaalista vuosikymmentä, digitaalista strategiaa erityisesti yhteisten eurooppalaisten datatilojen osalta sekä digitaalista lainsäädäntöä. Näillä aloitteilla pyritään edistämään digitalisaatiota ja vahvistamaan Euroopan asemaa digitaalisella aikakaudella. Esitys tarjosi arvokasta tietoa uusista projekteista ja tukimahdollisuuksista näillä nopeasti kehittyvillä aloilla.
Voit ladata Svet Mihaylovin esityksen täältä.
Klo 15:45 Mahdollistajat ja käyttötapaukset, laskenta jatkumo -tapaukset
Lara Lopéz, EUCloudEdgeIoT arkkitehtuurityöryhmän puheenjohtaja, raportoi 46 EU-hankkeen työstä laskentakontinuuumin taksonomian luomisessa, kahdeksan rakennuspalikan (turvallisuus ja yksityisyys, luottamus ja maine, tiedonhallinta, resurssienhallinta, orkestrointi, verkko, seuranta ja havainnointi sekä tekoäly) tunnistamisessa ja yhteisen arkkitehtuuriin lähestymistavan metodologian määrittelyssä.
NEPHELE EU -projektin koordinaattori Anastasios Zafeiropoulos esitteli innovaatioita IoT- ja reunalaskentaohjelmistopinossa, joka hyödyntää virtualisointia reunalla ja meta-orkestrointikehystä. Hän korosti järjestelmien järjestelmä -lähestymistapaa, virtuaalikohteen ja yhdistetyn virtuaalikohteen käsitettä, ISO/IEC 310141 Ed2 -malliin perustuvaa viitearkkitehtuuria ja ECLIPSE-pohjaista avoimen lähdekoodin ekosysteemiä.
Alejandro Fornés esitteli AerOS EU -projektin mahdollistajia ja käyttötapauksia. Käyttötapaukset kattoivat valmistuksen, uusiutuvan energian, koneet, merisatamat ja älyrakennukset. Mahdollistajiin kuuluivat hajautettu tilarekisteri toimialaliittojen hallintaan, kaksikerroksinen palveluorkestrointi, IoT-Reuna-Pilvi-kontinuuumin ontologia, tietokangas ja tukiteknologiat sekä mahdollistajat kontinuuumin automatisoimiseksi DecPrivSecOps-skriptauksen avulla. Myös avoimet haut julkistettiin.
Albert Seubers esitteli FLUIDOS EU -projektin ja toi esille tarpeen käyttöönoton, viestinnän ja resurssien läpinäkyvyyden lisäämiseksi ratkaisujen luomisessa virtuaalitiloihin, jotka ulottuvat useiden teknologisten ja hallinnollisten rajojen yli. Hän esitteli teknologian peruspilarit: solmut ja protokollat, meta-orkestroijan, turvallisuuden, energian ja avoimen lähdekoodin sekä käyttötapaukset: älykäs viininviljely, älykäs sähköverkko ja robotiikkalogistiikka.
Voit ladata Lara Lopézin esityksen täältä.
Voit ladata Anastasios Zafeiropoulosin esityksen täältä.
Voit ladata Alejandro Fornésin esityksen täältä.
Voit ladata FLUIDOS projekstista esityksen täältä.
Klo 16:25 Mahdollistajat ja käyttötapaukset energiatilatietojen alueella
Alberto Dognini, int:net tukitoiminnan koordinaattori, esitteli inttavoitteet ja tulokset energiatilatietojen alueella. Tavoitteisiin kuului yhteisen tiedon pohja interoperabiliteettipalveluille energiapalveluiden alalla Euroopassa, kattava interoperabiliteetin kypsyysmalli, interoperabiliteetin testauskehys ja yhteisön standardien ja sääntely-ympäristön verkosto. Tuloksiin kuului älyverkon arkkitehtuurimallin (SGAM) laajentaminen, kahden tason projektien tukeminen (5 energiatilatietojen tilaprojektia – Data cellar, Enershare, Omega-X, Eddie ja Synergies, ja 5 käyttäjäprojektia – Odeon, Interstore, Begonia, Hedge-IoT ja Twin EU), sekä yhteisen eurooppalaisen energiatilatietokannan luonnoksen julkaiseminen.
Charukeshi Joglekar esitteli, miten Enershare on rakentanut arkkitehtuurin yhdistämällä energianäkökohtia (SGAM, BRIDGE) ja datatilojen aloitteen (IDSA, GAIA-X, DSCC), varmistaen yhteneväisyyden nykyisten standardien kanssa. Tuloksena syntynyt viitearkkitehtuuri määriteltiin edelleen käyttötapausanalyysiin, joka koostui viidestä vaakatasoisesta kerroksesta (liiketoiminta, toiminto, tieto, viestintä, komponentti) ja pystysuoraan jako tuki paikallisille toiminnallisuuksille tiettyihin käyttötapauksiin. Käyttötapauksien toteutukseen sisältyi myös kolme digitaalista kaksoiskappaletta, optimaaliseen datavetoiseen kaasuoptimaaliseen suunnitteluun, havainnointiin ja valvontalgoritmeihin sekä synteettisten vikatietojen generointiin ja joustaviin energiaverkkoihin.
Bruno Traverson esitteli ontologian kehittämismenetelmän älykkään energian alalla varmistaakseen, että datan tarjoajat ja palveluntarjoajat datatilassa ymmärtävät yhteisiä tietojoukkoja. Tuloksena oli AIME-menetelmä (Agile Interaction, model-based Methodology for Energy data spaces) ja CSDM (Common Semantic Data Model), moniulotteinen tietorepresentaatio. Esitettiin neljä interoperabiliteettitasoa (intra käyttötapaus (uusiutuvat energiat, sähköinen liikkuvuus, joustavuus, paikalliset energiayhteisöt), inter käyttötapaus (infrastruktuuri, mittaus, omaisuus, aikataulutus, laatu, energiatiedot, energiarooli, aikasarjat), sisarprojektit (Data cellar, Enershare, Eddie ja Synergies), ja yhteneväisyys standardien kanssa (datamallien semanttinen muokkaaminen, viiteontologioiden yhteensovittaminen, IEC 63417 – Ohje ja suunnitelma yhtenäisen IEC älykkään energian ontologian kehittämiseksi).
Voit ladata Alberto Dogninin esityksen täältä.
Voit ladata Charukeshi Joglekarin esityksen täältä.
Voit ladata Bruno Traversonin esityksen täältä.
Kuvassa Bruno Taverson
Klo 17:00 Käyttötapaukset Euroopassa ja Suomessa
Aris Tagarakis, SPADE-hankkeen koordinaattori, esitteli hankkeen perustelut (riskejä, jotka liittyvät drone-toimintaan, sääntelyä, uusien palvelujen esiintuloa ja arkkitehtuurin monimutkaisuutta). Hän esitteli harkitut droonityypit (droonien parvi, yhteistyödroonit, suuret yksittäiset droonit), pilottihankkeet (metsänhoito Norjassa, viljely Mallorcalla, karjanhoito Kreikassa), tuloksena olevan ekosysteemin, joka koostuu hajautetusta järjestelmäalustasta, joka tukee tietoturvaa, yhteyksiä ja yhteentoimivuutta, digitaalisia kaksoiskappaleita sekä markkinapaikkaa tietopalveluntarjoajille ja palveluntarjoajille. Hän viimeisenä osoitti tarpeen tukea neljää politiikan tyyppiä (toiminnallinen, tekninen, tieto, ympäristö ja etiikka) ja sovittaa ne digitaalisten kaksosien, niiden tietoturvan ja yksityisyyden sekä järjestelmäpohjaisten drone-arkkitehtuurien standardeihin.
Asbjørn Hovstø esitteli AURORAL-hankkeen, jonka tavoitteena on yhdistää pystysuuntaisia palveluja eri maaseutualueilla vaakasuuntaisiin palveluihin ja verkkokauppoihin, jotka esiteltiin 5 käyttötapauksessa matkailun (Portugali), maatalouden (Italia), terveydenhuollon (Norja), energian (Ruotsi) ja liikkuvuuden (Suomi) alalla. Arkkitehtuurissa käytetään kolmea kerrosta (markkinapaikka, vaakasuuntaiset palvelut ja pystysuuntaiset palvelut ja työkalut), joissa on tietovälityskeskus, joka tarjoaa yhteentoimivuuden palveluna. Odottamaton vaikutus on palvelujen lisääntyminen, linkkien vahvistuminen, mahdollisuuksien luominen, alustojen määrän lisääminen, digitaalisen kuilun ylittäminen ja elämänlaadun parantuminen maaseutualueilla. AURORAL-hankeen isäntä Hafenstrom tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden niille, jotka paneutuvat uusiin älykkäisiin yhteisöihin ja niihin liittyviin palveluihin työpajan aikana. Kiinnostuneet osapuolet voivat hakea rahoitusta tapauksilleen, ja hakemusten määräaika on asetettu 28. kesäkuuta 2024.
Jussi Numminen Wirepasilta esitteli DECT NR+teolliseen käyttöön. Teknologia on osa IMT-2020 (5G) -standardia ja se vastaa ETSI TS 103 636 -standardisarjan vaatimuksia. DECT NT+ on suunniteltu skaalautuvaksi tiheästi asutuilla alueilla hajautetuissa verkkoasetteluissa, mikä mahdollistaa paremman peiton mittaukselle. Nurminen esitteli myös vertailun solukkoverkkojen ja DECT NT+ -verkon käytöstä.
Mika Karaila Valmetilta esitteli kahden tärkeän ilmaisen standardin käyttöä, OPC UA (Operational Communication Platform Unified architecture) ja FMI (Functional Mock Up Interface) digitaalikaksoiskappaleena osana virtuaalimeriprojektia aluksen käyttöönotossa. OPC UA tarjoaa vapaasti saatavilla olevia datamalleja. FMI määrittelee standardin dynaamisten simulointimallien vaihtamiseksi. Kahta tyyppiä simulointimalleja käytetään, mallien vaihtoon ja yhteissimulaatioon. Digitaalikaksoiskappale, joka koostuu OPC UA -palvelimesta, jossa on toiminnallisen mock-upin mahdollisuus, esitettiin kolmella osalla: digitaalisen kaksoiskappaleen elementti yhdistämään OPC UA -palvelin toiminnalliseen mock-upiin, OPC UA -asiakas (muuttujien päivittäjä) ja OPC UA -palvelin (hajautettu ohjausjärjestelmä).
Voit ladata Aris Tagarakisen esityksen täältä.
Voit ladata Asbjørn Hovstø esityksen täältä.
Voit ladata Jussi Nummisen esityksen täältä.
Voit ladata Mika Karailan esityksen täältä.
Klo 17:30 Yhteistyö
Damir Filipovic esitteli INSTAR EUäskettäin käynnistetyn koordinointi- ja tukitoimenpiteen kansainväliselle digitaaliselle standardoinnille. INSTAR käsittelee kuutta aihealuetta: tekoäly (tekoälyjärjestelmien turvallinen, luotettava ja eettinen kehitys ja käyttö), tietoturva (tietoturva ja sähköinen tunnistautuminen teollisuudenaloilla kuten terveydenhuolto, valmistus, rahoituspalvelut, energia, autoteollisuus), data (datan laatu, syntaktiset, semanttiset ja pragmaattiset ominaisuudet), IoT ja Edge (pilvi, reuna (lähi- vs. kauko- reuna), IoT valmistusteollisuudessa, tarkkuusmaataloudessa, liikkuvuudessa, energiaverkoissa, älykaupungeissa, terveydenhuollossa jne.), 5G+ (viestinnän, havainnoinnin, kestävien palveluiden ja tekoälyn yhteensovittaminen) ja kvanttitietojenkäsittely (kvanttitietojenkäsittely, viestintä, havainnointi, salakirjoitus ja jälkikvanttikryptografia). INSTAR on perustanut työryhmiä laatimaan raportteja kansainvälisistä standardointiprioriteeteista ja jakamaan niitä EUdigitaalisten kumppanuuksien ja EUja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologiakomitean kanssa.
Razgar Ebrahimy, BEGONIA-hankkeen koordinaattori, esitteli äskettäin käynnistetyn EUkoordinointi- ja tukitoimenpiteen tavoitteet: tunnistaa rajat ylittäviä käyttötapauksia toiminnallisille digitaalisille alustoille (ODP) energia- ja liikenneteollisuuden aloilla. Seitsemän EU-maata osallistuu, mukaan lukien yli 10 rajat ylittävää ja mahdollisesti rajat ylittävää toimialaa koskevaa käyttötapauksia. Tavoitteena on tunnistaa rajat ylittävät käyttötapaukset. Esimerkkinä käyttötapauksesta on rajat ylittävä joustavuuden hankinta sivupalveluille verkossa. Standardointikysymyksiä ovat yhteentoimivuus (datatilat ja palvelut), käyttökohteet omistetulle viitearkkitehtuurille ja paikallisten politiikkojen ja määräysten noudattaminen.
Voit ladata Damir Filipovicin esityksen täältä.
Voit ladata Razgar Ebrahimyn esityksen täältä.
Klo 18:00 Työpajan päätös
Työpajan päätteeksi Jarkko Pellikka Nokiasta esitteli suuntausta kohti kestävää teollista metaversumia. Hän esitteli visioon perustuen kahta metaversumin mahdollistajaa, ihmisen lisäystä ja digitaalis-fyysistä sulautumista, sekä kolmea mahdollisuutta: kuluttajien metaversumia, yritysten metaversumia (tietotekniikka-keskeinen) ja teollista metaversumia (operatiivinen teknologia-keskeinen). Hän selvitti, että nykyinen markkinatutkimus ennustaa, että teollisen metaversumin odotetaan johtavan metaversumin käyttöönottoon hyödyntäen digitaalista kaksoista ja simulointia sekä teollista laajennettua todellisuutta. Kuitenkin uudet palvelutarpeet, turvallisuus ja energian kustannukset muodostavat kolminkertaisen haasteen, joka edellyttää yhteensopivuutta ja standardisointia. Tämä vaatii ekosysteemiyhteistyötä teollisen metaversumin teknologiamahdollistajista, arkkitehtuurista ja alustoista kestävälle teolliselle metaversumille, tekoäly-/koneoppimisen mahdollistamille teollisille sovelluksille ja teolliselle metaversumi-ekosysteemille, uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja kaupallistamiselle.
Voit ladata Jarkko Pellikan esityksen täältä.
Kuvassa Jarkko Pellikka
Yksityiskohtaisen raportin workshopista voit ladata täältä.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
