SESKOn kevätseminaarissa katsottiin tulevaan
SESKOn Kevätseminaarin teemana oli Sähköenergia – tulevaisuutta kaikissa muodoissa – Visio 2030. Toistasataa sähköteknisen standardoinnin asiantuntijaa ja SESKOn yhteistyökumppania kokoontui 20.3.2013 Ravintola Katsomoon Helsinkiin saamaan tietoa teeman aiheista ja standardoinnin ajankohtaisasioista. Tilaisuuden avasi toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman.
Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitosta esitteli Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 -ohjelmaa, jossa myös SESKO on mukana. Tavoitteena on lisätä tietoa yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa omaan energiankulutukseensa, mukavuuteensa ja turvallisuuteensa sähköteknisten ratkaisujen avulla. Kansanedustaja Oras Tynkkynen oli vakuuttunut sähkön roolin kasvamisesta päästöttömään energiatalouteen pyrittäessä, kun samalla määrätietoisesti satsataan sähkön käytön tehostamiseen.
Sähkön tuottaminen vuonna 2030
Professori Sanna Syri Aalto Yliopistosta muistutti Suomen tällä hetkellä olevan talviaikaan liian riippuvainen tuontisähköstä. Uudet ydinvoimayksiköt toteutuessaan parantavat omavaraisuutta myös huippukulutuksen aikaan samalla vähentäen hiililauhteen tarvetta. Suomen tuulivoimatavoitteet ovat järkevät ja lisäävät uusiutuvaa sähköntuotantoa merkittävästi. Modernit kierrätyspolttoainelaitokset, kuten Lahdessa jo toimiva, voivat tuottaa kaasutettua kierrätyspolttoainetta.
Johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä kertoi sähköä tuotettavan myös vuonna 2030 edelleen kaikilla energialähteillä ja tuotantotavoilla, mutta kasvihuonekaasupäästöjä reilusti vähentäen. Päästökustannuksin ohjataan investointeja ja tuotantoa. Hajautettu mikrotuotanto tulee integroiduksi osaksi sähköjärjestelmää ja Älykäs sähköjärjestelmä tuo uusia ”tuotantomuotoja”, modernia kysyntäjoustoa ja sähkövarastoja.
Suomalaiset omaksuvat perinteisesti nopeasti uutta teknologiaa, joten Teknologiajohtaja Mikko Juntunen NAPS Systems Oy:stä luottaa aurinkosähkömarkkinan käytön nopeaan kasvuun. Onhan itse tuotettu aurinkosähkö edullista ja miltei huoltovapaata.
Sähkön käyttäminen vuonna 2030
Teknologiajohtaja Matti Rae Ensto Oy:stä esitteli asumisen ja lämmityksen näkymiä. Uudiskohteissa on tavoitteena lähes nollaenergiarakentaminen ja vanhemmissakin rakennuksissa osa kulutuksesta katetaan uusiutuvalla energialla. Ilmanvaihtoon integroitu lämpöpumppu, aurinkokeräimet ja led-valaistus ovat tulevaisuuden rakennuksissa vakioita.
Toiminnanjohtaja Johan Stigzelius KNX Finland ry:stä visoi rakennusautomaatiota ja kertoi, että talotekniikan automaation muuttuessa toimittajariippuvaisesta toiminnallisuuspohjaiseksi myös sen standardointi tulee keskittymään rajapintoihin. Talotekniikan automaation integraation osaajille löytyy töitä tulevaisuudessa
Asiantuntija Heikki Karsimus (Teknologiateollisuus ry) muistutti, että Suomessa tieliikenteen sähköistäminen on merkittävässä roolissa öljyn tuonnin vähennystavoitteissa. Sähkö myös mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen sekä paikallisen energiantuotannon käytön.
Tilaisuudessa pidettyjen esitysten aineistot
- Hyvinvointia_sähkollä. Visio 2030 Toimitusjohtaja Tarja Hailikari, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry
- Sähkön rooli päästöttömässä energiataloudessa Kansanedustaja Oras Tynkkynen, Eduskunta
- Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Aalto yliopisto
- Miten sähköä kannattaa tuottaa – visiointia vuoteen 2030 Johtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry
- Aurinkosähkö Suomessa 2030 Teknologiajohtaja Mikko Juntunen, NAPS Systems Oy
- Visiointia vuoteen 2030. Asuminen ja lämmitys Teknologiajohtaja Matti Rae, Ensto Oy
- Visiointia vuoteen 2030. Rakennusautomaatio Toiminnanjohtaja Johan Stigzelius, KNX Finland Oy
- Visiointia vuoteen 2030. Liikenne Asiantuntija Heikki Karsimus, Teknologiateollisuus ry