Suositus SK 13-1:2022 on ladattavissa komitean SK 13 verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi.
Suositus liittyy läheisesti vuonna 2021 voimaan tulleeseen Valtioneuvoston asetukseen 767/2021 sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210767 . Sen 6 luvun 5 § kohdassa 3) todetaan: ”muussa kuin jännitemuuntajamittauslaitteistossa tulee olla yksisuuntaisen tiedonsiirron loppukäyttäjälle mahdollistava jänniteulostulolla varustettu asiakasrajapinta, joka perustuu avoimeen ja päivitettävään eurooppalaiseen standardiin, joka on käytössä myös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa”.
Vaatimusta tarkennetaan saman 5 § 2 momentissa: ”Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta asiakasrajapinnasta on saatava RJ12-liittimen välityksellä ASCII-merkkimuotoista tiedonsiirtotapaa noudattaen 10 sekunnin välein tai tiheämmin ainakin sähköverkosta otetun sähkön ja sähköverkkoon syötetyn sähkön virran, pätötehon, loistehon ja jännitteen tehollisarvot vaihekohtaisesti sekä mittauslaitteiston kumulatiivinen sähköenergialukema minuutin välein tai tiheämmin, kun verkonhaltija on aktivoinut rajapinnan loppukäyttäjän pyynnöstä.”
Käyttöliittymän tulee perustua kansainväliseen standardiin, jotta laitevalmistajien ja energiapalveluyritysten on kustannustehokkaasti mahdollista kehittää ja tarjota tuotteitaan ja palveluitaan laajasti avoimille markkinoille. Tällä varmistetaan monipuolinen tarjonta, reilu kilpailu ja kustannusten pysyminen kurissa.
SESKOn suosituksessa kuvataan fyysisen käyttöliittymän ominaisuudet. Lisäksi julkaisussa määritellään siirrettävät tiedot, mutta ei niiden käyttöä. Näin ollen sähkön myyjien, ulkopuolisten toimijoiden sekä asiakkaiden itsensä on mahdollista kehittää sovelluksia ja ottaa käyttöön ratkaisuja, jotka ovat täysin erillään ja riippumattomia sähköenergian mittauksesta vastuussa olevista alueellista jakeluverkkomonopoliyrityksistä.
Suosituksessa on selkeästi määritelty, mihin verkonhaltijan vastuu mittaustiedon toimituksesta loppuu ja mistä alkaa asiakkaan oma vastuu. Sähköenergiamittareita on paljon lukitsemattomissa ulkokeskuksissa ja vastaavissa paikoissa. Tietoturvan vuoksi edellytetään, että rajapinta on yksisuuntainen ja tunkeutuminen mittarin ohjelmistoon tai sen toimintojen häiritseminen portin kautta on fyysisin ratkaisuin estetty. Asiakasrajapinnasta saa dataa ulos vasta sen jälkeen, kun verkkopalveluehtojen mukainen sähkönkäyttäjä (valtioneuvoston asetuksessa loppukäyttäjä) on pyytänyt jakeluverkonhaltijaa aktivoimaan portin.
Sähköenergiamittareiden paikallisen H1-asiakasrajapinnan sovellustason määrittelyt ovat yhteneväisiä ruotsalaisen suositukseen ”Branschrekommendation för lokalt kundgränssnitt för elmätare” kanssa. Samoin kuin ruotsalaissuosituksessa, portin fyysinen rakenne ja protokolla ovat suoraan hollantilaisesta esikuvasta ”P1 Companion Standard, versio 5.0.2″ protokollan pohjautuessa standardin SFS-EN 62056-21 Mode D mukaiseen ratkaisuun.
Lainsäätäjän sanavalintojen mukaan kyse on mittauslaitteiston asiakasrajapinnasta. Fyysinen rajapinta on RJ12-liittimenä tunnettu ”modular 6P6C” -liitäntä. Se on saman levyinen, kuin lankapuhelinten modular-liitin, mutta kapeampi kuin ethernet-liittimenä tunnetuksi tullut RJ45-liitin.
H1-portti käyttää viittä johdinta. Peruslankapuhelimelle riitti yksi johdinpari, joten vanhat puhelinjatkojohdot eivät yleensä ole hyödyntämiskelpoisia.
H1-portin liittimen kapeus estää sen sekoittamisen ethernet-liityntään tai Norjassa käytössä olevaan sähköenergiamittareiden HAN-liitäntään. Fyysisten mittojensa lisäksi Norjan RJ45-liitintä käyttävä ratkaisu poikkeaa täysin sekä sähköisiltä ominaisuuksiltaan että protokollaltaan Suomessa käytettävästä H1-asiakasrajapinnasta. Ne eivät siis ole keskenään yhteensopivia.
Norja oli ensimmäinen Pohjoismaa, jossa sähköenergiamittarivaatimuksiin sisällytettiin paikallinen asiakasrajapinta. Tämän seurauksena Norjassa käytetty HAN, joka on lyhenne sanoista Home Area Network, on yleistynyt myös Suomen puhekielessä tarkoittamaan yleisnimenä mittarin paikallista asiakasrajapintaa. SESKO ja Ruotsin toimialajärjestö noudattavat IEC-standardien mukaista nimeämiskäytäntöä, jonka mukaan mittarin paikallisyhteyksiin tarkoitettu datalähtö on H1-portti.
H1-portin liitin, sähkötekniset ominaisuudet ja protokolla ovat samat kuin yli 20 vuotta käytössä olleen Alankomaiden P1-portin speksin viimeisimmässä versiossa. Tämän hollantilaisen määritelmän mukaisia ratkaisuja on pienin eroavaisuuksin käytössä myös muissa Keski-Euroopan maissa, kuten Belgiassa ja Luxemburgissa. SESKOn suosituksen tavoitteena on, että P1-porttiin tehdyt laitteet toimivat myös Suomessa mittarin H1-porttiin asennettuina eli portit ovat keskenään yhteensopivat.
Sovellustasolla kuten sanomaan mukaan poimittavissa rekistereissä on P1- ja H1-porttien välillä eroja, mutta sovelluksen tulisi pystyä se hallitsemaan. Suomen ja Ruotsin suosituksissa on identtinen rekisterilista. Mikään ei kuitenkaan estä lisäämästä sanomaan uusia rekistereitä. Lisääminen voidaan tehdä myös jälkikäteen mittarin etäpäivityksenä.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
