Kohteiden luokitteluperiaatteet

Luokittelun tarkoitus on erottaa kokoelman kohteet toisistaan kiinnostavien ominaisuuksien erittelyn perusteella. Luokat järjestetään jonkin tyyppi -suhteisiin, ja niitä määrittävät tiettyjen kiinnostavien ominaisuuksien erilaiset arvot. Standardin SFS-EN IEC 81346-2 luokittelumalli on toteutettu käyttäen pääluokkia ja perustuen toimintoon laajassa merkityksessä. Tämä noudattaa standardin ISO 22274:2013 periaatetta käyttäen luettelevaa ja näkökantaperusteista luokittelujärjestelmää, jossa on määritelty pääluokat.

Kohteiden luokittelu ja kirjainkoodit

Standardin SFS-EN IEC 81346 osassa 2 esitetään luokittelumallit, joissa on määritelty kohteille luokat ja niihin liittyvät kirjainkoodit.  Standardin luokittelumalleja voidaan soveltaa kohteisiin kaikilla tekniikan alueilla ja kaikilla teollisuuden aloilla.

Standardissa esitetyt kirjainkoodit on tarkoitettu ensisijaisesti käytettäväksi viitetunnuksissa ja yleisluontoisten tyyppien yksilöinnissä. Kirjainkoodeja voidaan käyttää myös yksinään yleisluontoisena tyyppitunnisteena, kun on määrä ilmaista komponentin tyyppi esim. dokumentaatiossa. 

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kohteista ja niiden luokituksen kirjaintunnuksista:

pienjännitepistorasia XXD

savuilmaisin PQ

ilmanvaihtoventtiili RMB

LED-valaisin EAA

Standardin luokittelumallit

Standardissa esitetään kolme luokittelumallia. Jokaisen luokan sisällön määrittää luokan määritelmä. Luokan nimi antaa suositeltavan termin, jota käytetään päivittäisessä käytössä luokkaan viitattaessa. Se muodostaa myös osan alaluokkien määritelmästä. SFS-EN IEC 81346-2 luokittelumallit ovat seuraavat:

  • kohteiden luontainen toiminto (pääluokka, alaluokka ja ala-alaluokka)
  • rakennetun ympäristön tilat
  • infrastruktuurikohteet

Kohteiden luontainen toiminto

Tällä luokittelumallilla on hierarkkinen rakenne, joka käsittää kolme tasoa ylhäältä alempiin: pääluokka, alaluokka ja ala-alaluokka. Jokainen pääluokka liittyy ennalta määritettyjen alaluokkienjoukkoon, mikä mahdollistaa tarvittaessa kohteen yksityiskohtaisemman luonnehdinnan. Luokka kuvataan määritelmän kautta. Luokille on annettu nimet, jotka toimivat terminä luokkaan viitattaessa. Luokan kirjainkoodin avulla kohteelle voidaan muodostaa SFS-EN 81346-1 mukainen viitetunnus. Luokan jäsenistä on annettu esimerkkejä. Kaikki kohteet voidaan periaatteessa luokitella tämän mallin avulla. Taulukossa 1 annetaan muutamia esimerkkejä:

KirjainkoodiMääritelmäNimiEsimerkkejä
CGaurinkoenergiasta saatavaa sähköenergiaa generoiva kohdeaurinkoenergiasta sähköenergiaksi generoiva kohdeaurinkosähköpaneeli, aurinkokenno
HKainetta käsittelevä kohde pintakäsittelyä varten    pintakäsittelykohdekiillotuskone, hiekkapaperi, pintakäsittelykone
WGohjaava kohde sähkösignaaleja vartensähkösignaaleja ohjaava kohdeohjauskaapeli, dataväylä, datakaapeli

Taulukko 1. Esimerkkejä SFS-EN IEC 81346-2 kohteen luontaiseen toiminnon luokittelumallista (kaksi ensimmäistä tasoa).

Rakennetun ympäristön tilojen luokitus

Rakentamisprosessissa on usein tarpeen yksilöidä tila, esimerkiksi alue, huone, käytävä, jne.. Standardin SFS-EN 81346-1 kontekstissa tilaa tarkastellaan kohteena ja sille voidaan määrittää tunnus, jolla siihen viitataan. Tunnusten avulla rakennuksen tilat voidaan tunnistaa kirjainkoodista esim. pohjapiirustuksesta. Tunnus kertoo ”mitä varten tila on suunniteltu”. Tilan yksilöivä viitetunnus säilyy samana koko elinkaaren ajan vaikka tilan käyttö muuttuisi alkuperäisestä. Esimerkkejä tilojen kirjainkoodeista:

  • sauna ABF
  • eteinen EAA
  • varasto CAN

Infrastruktuurikohteet

Kohteilla kuten teollisuuskomplekseilla, jotka koostuvat eri tuotantolaitoksista, tai tehtailla, jotka koostuvat eri tuotantolinjoista ja niihin liittyvistä avustavista laitteistoista, on usein sama luontainen toiminto. Tästä johtuen ne kuuluvat rajalliseen määrään luokkia. SFS-EN IEC 81346-2 kontekstissa tämän tyyppisiä kohteita nimitetään infrastruktuurikohteiksi. Standardi muodostaa kehyksen infrastruktuurikohteiden luokittelumallille sekä niihin liittyvien kirjainkoodien kehittämiselle.

Toisen painoksen muutokset

Standardin toisessa painoksessa lähestymistapa luokitteluun on muuttunut. Edellisessä painoksessa painopisteenä oli luokitella kohde sen tarkoitetun käytön mukaan, kun taas 2. painoksessa painopisteenä on luokitella kohde sen luontaisen toiminnon mukaan, jonka kohteen suunnittelija/valmistaja on päättänyt, ts. riippumatta kohteen mahdollisesta käytöstä. Standardin liitteissä esitetään yksityiskohtaisempi kuvaus painosten välisistä muutoksista. Seuraavassa on tiivistetty yhteenveto:

  • luokittelumallin pääluokat on määritelty vastaamaan luokitellun kohteen ”luontaista toimintoa”
  • luokat on määritelty noudattaen standardien ISO 22274 ja ISO 704 periaatteita
  • uusi kolmitasoinen luokittelumalli, joka tarjoaa suunnittelijalle suuremman joustavuuden
  • luokat on kuvattu määritelmän avulla, joihin viitataan suositeltavalla termillä.
  • luokan jäsenistä on annettu esimerkkejä
  • uusi luokittelumalli rakennetuille tiloille

Standardin ISO/IEC 81346 sovelluksia

Seuraavassa luetellaan muutamia standardin ISO/IEC 81346 sovelluksia.

CoClass-nimikkeistö

Ruotsissa kehitetty kiinteistöjen CoClass-nimikkeistön luokittelu perustuu standardien SFS-EN IEC 81346-2 ja ISO 81346-12 soveltamiseen. Nimikkeistön taloteknisten järjestelmin kirjainkoodit noudattavat päätasolla standardia ISO 81346-12. Kiinteistön laitteiden ja tilojen kirjainkoodit soveltavat standardia SFS-EN IEC 81346-2.

CCS-nimikkeistö

Tanskassa kehitetty Cuneco Classification System CCS-nimikkeistön luokittelu perustuu standardien SFS-EN IEC 81346-2 ja ISO 81346-12 soveltamiseen. CCS-nimikkeistö noudattaa CoClass-nimikkeistön periaatetta: taloteknisen järjestelmän tunnukset standardista ISO 81346-12 ja laitteiden sekä tilojen kirjainkoodit standardista SFS-EN IEC 81346-2.

Pienjännitesähköasennukset

Pienjännitesähköasennusstandardin osassa SFS 6000-5-51 esitetään seuraava vaatimus: Sähköasennusten dokumentointiin on käytettävä standardien SFS-EN 61082 ja SFS-EN 81346 mukaan laadittuja kaavioita, piirustuksia ja taulukoita.

Jakokeskukset

Standardin SFS-EN 61439-1 mukaan jakokeskuksen laitteiden ja/tai komponenttien tunnusmerkintöjen on oltava standardien SFS-EN 81346-1 ja SFS-EN 81346-2 mukaisia ja samanlaisia kuin on käytetty johdotuskaaviossa.

Lisätietoja dokumentointi- ja perusturvallisuusstandardeista antaa SESKOssa Arto Sirviö, p. 040 5255040, sähköposti arto.sirvio@sesko.fi

Lisää suosikiksi