Standardointi auttaa saamaan aikaan tehokkaan, turvallisen ja luotettavan esineiden internetin ja mahdollistaa maailmanlaajuisten markkinoiden luomisen
Alkuperäinen artikkeli Antoinette Price e-tech 01/2018
Verkossa kaikkialla
Kaupungeista ja niiden infrastruktuureista, mukaan lukien liikenne, energia, rakennukset ja kodit, on tulossa älykkäitä energiatehokkuuden ja toimintatapojen parantamiseksi. Tästä on hyötyä sekä kansalaisten että talouden hyvinvoinnille.
Älykkäät, yhteistyöhön perustuvat valmistusjärjestelmät tekevät yrityksille mahdolliseksi vastata reaaliajassa kysynnän ja olosuhteiden muutoksiin tehtaissa ja toimitusverkoissa sekä asiakkaan muuttuviin tarpeisiin, kun taas maaseudulla maanviljelijät voivat virtaviivaistaa viljelyskasvien ja eläinten hallintaa käyttämällä älypuhelimia ja niissä toimivia sovelluksia.
IoT muuttaa myös muiden toimialojen kuten autoalan, terveydenhuollon, viihdeteollisuuden ja kaupan toimintaa.
Kaikilla näillä aloilla tämä teknologia auttaa rakentamaan kestävämpää maailmaa.
Standardien tarve
IoT koostuu erilaisista, kehittyvistä teknologioista sekä monenmoisten sovellusten kanssa tekemisissä olevista sidosryhmistä. Tästä syystä on olennaisen tärkeää tarjota tietty yhteentoimivuuden vähimmäistaso. Tämä mahdollistaa sen, että kaikki komponentit toimivat nopeasti ja luotettavasti kerätessään, vaihtaessaan ja analysoidessaan valtavia tietomääriä. IoT-standardit auttavat myös IoT-laitteiden, -järjestelmien ja -palveluiden markkinoita kasvamaan.
IEC:n ja ISOn yhteinen tekninen komitea ISO/IEC JTC 1 kehittää tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan kansainvälisiä standardeja yritys- ja kuluttajasovelluksiin.
IoT:n tärkeyden ja suuren vaikutuksen vuoksi JTC 1 perusti vuonna 2016 uuden alakomitean ISO/IEC JTC 1/SC 41 Internet of Things and related technologies, johon on yhdistetty aikaisempien työryhmien WG 7 ja WG 10 toiminnot, ja ne ovat jatkaneet laajenemistaan. Alakomitea SC 41 keskittyy luomaan standardointiohjelmaa ja neuvomaan komiteaa JTC 1, IEC:tä ja ISOa sekä muita järjestöjä, jotka kehittävät esineiden internetiin liittyviä sovelluksia. Sen toimialueeseen kuuluvat myös anturiverkot ja päälle puettavien laitteiden teknologiat.
Jo julkaistujen anturiverkkostandardien lisäksi SC 41 on kehittämässä perus- eli horisontaalistandardeja IoT-viitearkkitehtuurille, sanastolle ja yhteentoimivuudelle. Näitä voi käyttää teollisuuden lisäksi mikä tahansa standardointikomitea, joka liittyy IoT-teknologian mahdollistamiin sovelluksiin. Varmistamalla yhdenmukaisuuden ja välttämällä toistoa yritykset ja valmistajat voivat säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.
Saavutusten vuosi alakomitealle SC 41
e-tech keskusteli alakomitean SC 41 puheenjohtajan François Coallierin kanssa kuullakseen, mitä on saatu aikaan ensimmäisenä vuotena, ja mitä on tulossa vuonna 2018.
Suuri osa aktiviteeteista on ollut hallinnollisia työohjelman, hallinnon ja strategisen suunnitelman käynnistämiseksi. Kaikki tämä tehtiin aikaisemmilta työryhmiltä perittyjen yhteensä 11 projektin jatkuessa rinnalla.
“Perustimme kuusi selvitysryhmää (study group, SG) ensimmäisessä komitean kokouksessa: edge computing, industrial IoT, real-time IoT, trustworthiness, wearables ja IoT use cases. Kaikki ryhmät etenevät. Edge computing –ryhmälle annettiin tehtäväksi auttaa Edge Intelligence White Paperissä annettuja suosituksia toteutumaan. Tämän selvitysryhmän suosituksesta SC 41 käynnisti projektin tältä alueelta komitean viimeisessä kokouksessa New Delhissä Intiassa.”
Synergian kasvattamisen merkitys
Monia toimijoita on mukana kehittämässä komponentteja, laitteita ja järjestelmiä, joista kaikkialle leviävä IoT muodostuu, samoin kuin niitä koskevia standardeja. Tärkeä osa SC 41:n aktiviteeteista on pitää yhteyttä IEC:n muihin teknisiin komiteoihin (TC) ja alakomiteoihin (SC), samoin kuin muihin standardointijärjestöihin ja teollisuusryhmittymiin. Alakomitealla SC 41 on jo yhteydenpitoa ISOn ja ITU-T:n lisäksi seuraavien organisaatioiden kanssa: Advancing Identification Matters (AIM), Industrial Internet Consortium (IIC), Open Connectivity Foundation (OCF), Open Geospatial Consortium (OGC), Global Language of Business (GS1), and the International Council on Systems Engineering (INCOSE).
“Meidän on oltava järjestelmällisiä ja työskenneltävä yhdessä monenlaisten ihmisten kanssa, joten tämä on suuri haaste, kun IEC:llä on noin 24 komiteaa ja alakomiteaa [joiden kanssa pitää pitää yhteyttä]. Esimerkiksi reunalaskentaselvitysryhmämme on yhteydessä ISO/IEC JTC 1/SC 38:n kanssa pilvipalvelujen suhteen ja trustworthiness-selvitysryhmämme ISO/IEC JTC 1/SC 27 kanssa tietotekniikan tietoturvatekniikoiden suhteen, kun taas päällä pidettävien laitteiden selvitysryhmämme on säännöllisesti yhteydessä päällä pidettäviä laitteita ja niihin liittyvää teknologiaa käsittelevän IEC:n teknisen komitean TC 124 kanssa. Sitten on olemassa vielä järjestelmäkomiteoita, tietotekniikka-avusteisen asumisen komitea SyC AAL, älykaupunkikomitea SyC Smart Cities ja hiljattain perustettu SyC Smart Manufacturing. Tänä vuonna toivomme laajentavamme yhteistyötä ulkopuolisten järjestöjen kanssa.”
Kiireinen vuosi tulossa
Lukemattomat sovellukset käyttävät IoT-teknologiaa. Alakomitealla SC 41 on kiireinen ja vaihteleva työkuorma viihteestä, tietoliikenteestä ja tavaroiden ja palveluiden ostamisesta kodinkoneiden ja järjestelmien käyttämiseen kodeissa (turva-, lämmitys- ja valaistusjärjestelmät) ja autoissa (GPS-paikannus, sää, liikenne, viihde yms.), kuten Coallier kommentoi alla.
Teollisuuden IoT
Teollisuuden IoT:llä (IIoT:llä) tarkoitetaan kaikkia muita IoT-sovellusten alueita paitsi kotitalousmarkkinoita. Tähän sisältyvät edistyksellinen valmistusteollisuus, terveydenhuolto, tarkkuusmaanviljely, älykkäät sähköverkot ja energianhallinta, jne.
“Tehtävää on paljon, ja on tärkeää, että standardimme täyttävat näiden sovellusalueiden tarpeet kunnolla.”
Reaaliaika-IoT
Monien IoT-järjestelmien on kyettävä reagoimaan tapahtumiin reaaliaikaisesti. Tämä on kyberfyysisiksi kutsuttujen järjestelmien ominaisuus. Ne ovat tärkeitä sellaisissa sovelluksissa kuin edistyksellinen valmistusteollisuus ja älykkäät sähköverkot.
“Työ tällä alueella on keskeisen tärkeää, esimerkiksi National Institute of Standards and Technology (NIST) on jo julkaissut dokumentteja tältä alueelta, ja odotan innolla tämän selvitysryhmän suosituksia.”
Trustworthiness
Oli kyseessä sähköverkko, koti, terveydenhuoltoon liittyvä päällä pidettävä laite tai kulkuneuvon tietoviihdejärjestelmä, verkkoon kytkettyjen laitteiden ja järjestelmien on oltava suojattuja kyberuhilta käyttäjien turvallisuuden ja tietojen yksityisyyden varmistamiseksi, ja niiden on oltava turvallisia, reagoivia, luotettavia, saatavilla olevia ja sitkeitä. IoT trustworthiness on järjestelmäsuunnittelun konsepti, joka kattaa kaikki ne ominaisuudet, joilla on vaikutusta sidosryhmien IoT-järjestelmää kohtaan tuntemaan luottamukseen
“Tämä on hyvin keskeinen keskustelunaihe IoT:n kannalta, ja tämä selvitysryhmä työskentelee yhdessä muiden IEC:n alakomiteoiden kanssa, joilla on tekemistä tietotekniikan tietoturvallisuuden kanssa.”
Päällä pidettävät laitteet
Päällä pidettävät laitteet tarkoittavat sitä IoT-laitteiden osajoukkoa, jota pidetään kehon päällä tai jotka asennetaan sen sisälle. Päällä pidettäville laitteille on monia sovelluksia, joista yksi on terveydenhuolto.
“Aivan kuten tehtaassa, jossa edistykselliseltä valmistustekniikalta odotetaan yhtenä piirteenä kaikkien tehtaan laitteiden ennakoivaa ylläpitoa, myös ihmiskehoon voidaan soveltaa ennakoivaa ylläpitoa. Tämä tapahtuu käsittelemällä kaikkien kehossasi olevien anturien lähettämät tiedot ja ennustamalla olosuhteita tai tapahtumia tarkastelemalla, miten keho reagoi kävelyyn tai kuntoiluun. Tätä käytetään sitten hitaasti etenevän terveydentilan muutoksen havaitsemiseen tunnusmerkkien avulla. Tällä alueella on paljon mahdollisuuksia, ja päällä pidettävien laitteiden ryhmälle on joukko projekteja tiedossa.”
IEC:n IoT-julkaisut
White paperit:
IoT 2020: Smart and secure IoT platform
Internet of Things: Wireless Sensor Networks
Esite:
Kuvakokoelma
