Kansainvälisen standardointijärjestö IEC:n julkaisu e-tech magazine nostaa numerossaan 4/2022 SESKOn esiin mielenkiintoisena esimerkkinä 173 maassa toimivien kansallisten standardointiorganisaatioiden joukosta. Alkuperäinen artikkeli Enabling the all-electric transition – Passionate about smart grids. Teksti Catherine Bischofberger.
Matkalla kohti sähköllä toimivaa yhteiskuntaa
– Voimaa älykkäistä ja häiriötä sietävistä sähköverkoista
Anna Tanskanen johtaa SESKOa, joka on IEC:n kansalliskomitea Suomessa. Hän on myös yksi harvoista standardointiorganisaation johdossa olevista naisista. Seuraavassa hän kertoo e-techille Suomen kunnianhimoisista tavoitteista hiilineutraaliuden ja tasavertaisen osallisuuden suhteen sekä omasta kiinnostuksestaan älykkäitä sähköverkkoja kohtaan.
Kerro hieman taustastasi ennen nykyistä tehtävääsi?
Taustani on sähkötekniikan alalta. Vietin suurimman osan aikaisemmasta työelämästäni eri tehtävissä sähköverkkoyhtiöissä ja palveluntarjoajilla sekä yliopistossa, jossa suoritin tohtorin tutkinnon liittyen sähkömarkkinoihin. Kirjoitin opinnäytetyön sähkönjakeluverkon liiketoimintamallien analysoinnista ja valvomotoimintojen hyödyntämisestä jakeluverkon ohjausjärjestelmissä.
Henkilökohtaisesti tekniset kiinnostuksen kohteeni liittyvät sähköverkon ohjaus- ja käyttötoimintoihin (ns. SCADA, Supervisory Control And Data Acquisition) ja jakeluverkon hallinnan järjestelmiin (DMS, Distribution Management System), yhdistettynä sähköverkon ylläpidon turvaamiseen. Olen työssäni aikaisemmin käsitellyt verkon IEC 61850 -standardien käytännön kysymyksiä, joilla on keskeinen rooli verkostoautomaation käyttöönotossa. IEC:ssä olen kansalliskomitean sihteerin tehtäväni ohessa jäsen IEC:n SMART Standardization and Conformity Assessment -työryhmässä, jossa luomme palvelurakennetta seuraavan sukupolven älykkäille standardeille.
Sähköverkko on yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeä, huoltovarmuus ja verkkojen käytön turvaaminen on välttämätöntä etenkin Euroopan kohtaamassa, nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Luotettava ja häiriöitä sietävä verkko sekä normaaleissa että epänormaaleissa olosuhteissa on avainasia, jotta yhteiskuntamme voi toimia normaalisti. Tällainen verkko on välttämätön myös matkallamme kohti sähköllä toimivaa yhteiskuntaa.
Mitä työsi pitää sisällään?
Käytännössä työni on SESKOn hallituksen päätösten suunnittelun ja toimeenpanon yhteensovittamista kansainvälisen standardoinnin kanssa, suomalaisten asiantuntijoiden ja sähköteknisten standardien kehittäjien hyväksi. On hienoa verkostoitua maailmanlaajuisen standardointialan asiantuntijayhteisön kanssa. Vaikka matkustamista on rajoitettu COVID-pandemian aikana, digitaaliset konferenssit ja kokoukset ovat tarjonneet keinoja yhteydenpitoon.
Yksi päätehtävistämme on palvella suomalaista yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla sähköteknisen standardoinnin osalta. Yhdessä asiantuntijoidemme kanssa luomme kestäviä ja yhteiskunnallisesti hyödyllisiä standardeja varmistaaksemme turvallisuuden, järjestelmien yhteensopivuuden ja tuotteiden maailmanlaajuisen kaupan. Odotan innolla osallistumista IEC:n yleiskokoukseen, joka pidetään San Franciscossa myöhemmin tänä vuonna.
Millainen on SESKOn historia?
SESKO on perustettu vuonna 1965, joten itse asiassa odotamme jo yhdistyksen 60-vuotissyntymäpäivää. Sähköteknisen standardoinnin juuret Suomessa voidaan jäljittää 1900-luvun alkuun. Vuonna 1901 hyväksyttiin ensimmäinen kansallinen sähkölaki ”Laki sähkölaitoksista valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten”. Myöhemmin, vuonna 1908, Tekniska Föreningin sähköteknillinen ammattiklubi päätti kääntää Saksan VDE:n (Normen, Leitsätze und Vorschriften des Verbandes Deutscher Elektrotechniker) laatimat sähköturvallisuusmääräykset saksasta suomeksi ja ruotsiksi. Sen jälkeen sähköteknistä standardointia käsittelivät useat eri tahot. SESKO on ylpeä historiastaan, ja olemme julkaisseet kaksi juhlavuoden historiikkia, SESKO 25 vuotta ja SESKO 50 vuotta.
Miksi osallistuit #WomenatIEC-videokampanjaan?
Minulle tämä oli konkreettinen tapa edistää ja vahvistaa tasa-arvoisen osallisuuden ja asiantuntijoiden yhteistyön strategista merkitystä. Vaikka naisten osuus teknisissä komiteoissa ja seurantaryhmissä on maailmanlaajuisesti edelleen pienempi kuin miesasiantuntijoiden, on asiantuntijayhteisössä ja sukupolvien asenteissa selvä muutos. SESKO on ollut alusta asti mukana IEC Young Professionals -ohjelmassa, ja Suomessa jakauma naisten ja miesten välillä alkaa olla paremmin tasapainossa, mikä on tietysti rohkaisevaa.
Miten SESKO käsittelee osallisuutta ja monimuotoisuutta?
Mielestäni tasavertaista osallisuutta ja monimuotoisuutta tulee pitää minkä tahansa organisaation perusarvoina, koska ne ovat olennaisia menestymisen kannalta. SESKOssa ne ovat osa strategiaamme ja sopivat yhteen kestävän kehityksen tavoitteidemme kanssa. Laaja ja hyvin monipuolinen asiantuntijaverkostomme rakentaa koko organisaation vahvuutta. Meidän on vastattava ESG-haasteisiin (ympäristö, yhteiskunta ja hallinto) sosiaaliset kriteerit huomioiden. Lopulta on kyse myös tavoista, joilla tuemme ja palvelemme keskeisiä sidosryhmiämme.
Mitkä ovat SESKOn tärkeimmät haasteet nyt ja tulevaisuudessa?
Olemme päivittäneet strategiaamme kohti vuotta 2030 samaan tapaan kuin IEC. Visiomme edellyttää, että SESKO on osaavin sähköteknisen standardoinnin kumppani Suomessa. Lisäksi Suomi on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä asettaa vaatimuksia teollisuudelle ja vaikuttaa teknologian kehitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi äskettäin kansallista energia- ja ilmastostrategiaa koskevan lausunnon, jossa tunnustettiin kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien rooli kansallisen kilpailukyvyn lisäämisessä.
Uskon, että uusien lisäarvotyökalujen, kuten IEC-standardien kommentoitujen versioiden (CMV) käyttöönotto yhdistettynä uuden online-standardointialustan käyttöön tarjoavat monia mahdollisuuksia standardoinnin asiantuntijoille ja standardien käyttäjille. On tärkeää, että näitä sovelluksia kehitetään huolellisesti, jotta ne todella tukevat asiantuntijoiden työtä. SESKO seuraa ja tukee näiden ja muiden ICT-työkalujen kehitystä pilottivaiheissa ja varmistaa niiden yhteensopivuuden Suomessa.
Miten SESKO huomioi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)?
Aloitimme vuoden alussa Puhdas energia -kampanjan (2022-2023). Se liittyy suoraan YK:n SDG 7:ään, jonka tavoitteena on toimittaa luotettavasti ja kestävästi puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa kaikille vuoteen 2050 mennessä. Kampanjan tavoitteena on aktivoitua aihealuetta vastaavissa IEC:n komiteoissa 82, TC 88, TC 105 ja TC 114. Ne valmistelevat standardeja erilaisille uusiutuvan energian järjestelmille.
Olemmekin tänä vuonna järjestäneet monia webinaareja huippupuhujien kanssa ja muita aktiviteetteja näillä aihealueilla. Päätimme tehdä uusiutuvan energian standardoinnin ryhmiin osallistumisen maksuttomaksi kaikille asiantuntijoille Puhdas energia -kampanjan ajan. Tämä on tuonut tulosta, ja osallistuvien asiantuntijoiden määrä on kasvanut kaikilla näillä teknisillä alueilla.
Lisää suosikiksi