Kuvassa vasemmalla Marjo Miettinen, (Ensto Finland Oy). Kuva ylhäällä oikealla, henkilöt vasemmalta Matti Mannonen (Teknologiateollisuus ry), Paavali Kukkonen (EK), Mika Palosaari (ELY-keskus), Jussi Heikkilä (LUT yliopisto). Kuva keskellä oikealla Annukka Saari (Teknologiateollisuus ry). Kuva alhaalla oikealla, henkilöt vasemmalta Annan Tanskanen (SESKO ry), Mika Palosaari (ELY-keskus), kutsuvieraana Eriika Melkas (TEM)
Tulevaisuuden kasvutekijät -standardointiaamiainen järjestettiin Helsingin Scandic Grand Centralin Presidentin odotussalissa 25.4.2025. Tilaisuudessa pohdittiin, miten standardointi, osaaminen, kansainväliset verkostot sekä innovaatio ja tutkimus voivat vahvistaa Suomen kasvua nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Aamun keskusteluaiheet oli poimittu Kasvuryhmän Suomen Kasvun Visiosta 2025, vuoden lopussa julkaistusta Suomen teollisuuspoliittisesta strategiasta, Valtioneuvoston Kasvuriihi-hankkeen loppuraportista ja Elinkeinoelämän keskusliiton Kasvun Restart -raportista. Puheenvuorot kuultiin Kasvuryhmän menestysteeseistä Suomen kasvun puolesta, standardoinnin ekosysteemistä ja sen mahdollisuuksista, osaavasta työvoimasta ja hiilikädenjäljen merkityksestä teollisuudelle.
SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen avasi tilaisuuden korostamalla standardoinnin merkitystä kasvutekijänä: ”Standardointi on kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistaja. Se luo pohjan uusille markkinoille ja vauhdittaa innovaatioiden käyttöönottoa. Samalla se tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja varmistaa, että uudet teknologiat voivat kehittyä turvallisesti ja yhteensopivasti globaalissa mittakaavassa. Yrityksille standardointi on strateginen työkalu, joka avaa ovia kansainväliseen yhteistyöhön ja auttaa vastaamaan markkinoiden ja sääntelyn muuttuviin vaatimuksiin.”
Tanskanen peräänkuulutti myös kansallisen standardointistrategian laatimista, jotta Suomen vahvuudet voidaan suunnata koordinoidusti kasvualueille.
Kasvuryhmän teesit ja suomalaisen identiteetin vahvistaminen
Ensto Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen esitteli Kasvuryhmän menestysteesejä Suomen kavun tueksi. Suomen kasvun vision mukaan uteliaisuus, mahdollisuuksiin tarttuminen, pelottomuus, ketteryys, asiakaskeskeisyys, kollektiivisuus kasvun imuun ja kasvukyvykkyys ovat kriittisiä ominaisuuksia, joilla Suomesta voidaan rakentaa uuden nousun maa.
”Olemme kahdeksatta kertaa maailman onnellisin kansa, mutta meiltä puuttuu itsetuntoa tehdä seuraava suuri harppaus. Olen iloinen, että nämä 7 Kasvuryhmän teesiä ovat tarpeeksi konkreettisia, että voimme kaikki tunnistaa, että Suomen kasvun tarina on uskomaton. Pienen kansan selviytyminen on vaatinut yhtenäiskulttuurin rakentamista, jolla niukkuudesta ja sorrosta huolimatta on onnistuttu nousemaan maailman hyvinvoinnin huipulle,” Miettinen kuvailee.
”Uteliaisuus ja huomion suuntaaminen ulospäin on menestyvien yritysten supervoima. Kasvu ja riski kulkevat käsi kädessä, joten yritysten pitää ottaa riskejä, mutta niin, että jos jokin idea ei onnistukaan, niin koko yritys ei mene mukana,” Miettinen jatkaa.
”Näen, että standardointi voi osaltaan vahvistaa tätä itsetuntoa rakentamalla kansainvälistä luottamusta, joka on jo suomalaisen yhteiskunnan vahva voimavara, ” Miettinen toteaa.
Voit tutustua Marjo Miettisen esitykseen tarkemmin täältä.
Asiantuntijapuheenvuoroissa standardoinnin ja osaamisen keskeinen rooli
Dosentti Jussi Heikkilä LUT-yliopistosta esitteli standardoinnin ekosysteemin merkitystä ja nosti esiin tarpeen luoda selkeitä mittareita, joilla standardoinnin hyötyjä voidaan tehdä näkyvämmäksi erityisesti yrityksille. Hän korosti, että standardointi on noussut kriittiseksi osaksi teknologista kehitystä ja talouskasvua, mutta sen rooli ja merkitys ovat jääneet vielä liian vähälle huomiolle.
Euroopan komission mukaan EU:ssa ei ole olemassa muodollista standardointikoulutusta, eikä yrityksillä useinkaan ole rakenteellista tai strategista lähestymistapaa standardointiin, vaikka se liittyy suoraan markkinoille pääsyyn, lakisääteiseen vaatimustenmukaisuuteen ja liiketoiminnan kilpailukykyyn. Suomessa StandardEdge-hankkeen kartoitukset osoittavat saman ongelman: systemaattinen standardointiosaaminen on ohutta ja perustuu pitkälti tekemällä oppimiseen. Heikkilä painotti, että standardoinnin ekosysteemi tulisi tunnistaa osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa ja koulutusta, ja että strateginen ote standardoinnista on välttämätön, jos Suomi aikoo menestyä globaalissa teknologisessa kilpailussa.
Voit tutustua Jussi Heikkilän esitykseen tarkemmin täältä.
Mika Palosaari, Pohjanmaan Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja, painotti puheenvuorossaan osaavan työvoiman merkitystä. Vaikka työttömyys on korkealla, kärsitään yrityksissä silti jonkin verran työvoimapulasta ja uhka rekrytointiongelmien lisääntymiselle voi kasvaa. Työllistyminen onnistuu parhaiten, jos työnhakijan osaaminen vastaa yrityksen tarpeita. Kapeikkoja ja kohtaanto-ongelmaa on vielä runsaasti. Työvoiman saatavuutta yritetään edistää kansainvälisten osaajien houkuttelulla, maahanmuutolla ja juurruttamisella Suomeen.
Mika Palosaari korosti esityksessään erityisesti Suomessa koulutettujen ulkomaalaisten potentiaalia ja kehotti yrityksiä hyödyntämään tätä osaamista: ”Olemme kouluttaneet osaajia – nyt meidän on varmistettava, että he jäävät Suomeen työhön ja rakentamaan tulevaisuuttamme.”
Voit Mika Palosaaren tutustua esitykseen tarkemmin täältä.
Annukka Saari Teknologiateollisuusdesta esitteli hiilikädenjälkityön etenemistä ja sen roolia kilpailukyvyn tukena. Standardoitu hiilikädenjäljen mittaus antaa suomalaisille teknologiaratkaisuille konkreettisen tavan osoittaa niiden ilmasto- ja taloushyödyt myös kansainvälisillä markkinoilla.
Teknologiateollisuuden päivitetty vähähiilitiekartta 2024 kertoo, että kestävät investoinnit ja tuotteiden hiilikädenjälki avaavat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hiilikädenjälki kuvaa, kuinka tuotteet ja palvelut auttavat asiakkaita vähentämään omia päästöjään verrattuna tavanomaisiin vaihtoehtoihin. Koska suurin osa teknologiateollisuuden ilmastovaikutuksista syntyy arvoketjuissa, vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden vaikutusten osoittaminen hiilikädenjäljen avulla voi olla ratkaisevaa kilpailukyvyn ja viennin kasvulle. Läpinäkyvä ja standardeihin pohjautuva hiilikädenjäljen laskenta tukee samalla sekä asiakkaita että koko yhteiskunnan siirtymää kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Voit tutustua Annukka Saaren esitykseen tarkemmin täältä.
Paneelikeskustelussa visioitiin Suomen kasvun edellytyksiä
Paneelikeskusteluun osallistuivat Jussi Heikkilä, Mika Palosaari, Matti Mannonen (Teknologiateollisuus ry) ja Paavali Kukkonen (Elinkeinoelmän keskusliitto).
Paneelikeskustelussa korostui huoli siitä, kuinka Suomi voi vastata teknologisen kehityksen tuomiin työvoimatarpeisiin. Arvioiden mukaan maahan tarvittaisiin jopa 40 000 uutta teknologiaosaajaa vuosittain. Ratkaisuksi ehdotettiin kotimaisen koulutuksen vahvistamista, kansainvälisten osaajien tehokkaampaa hyödyntämistä sekä työmarkkinoiden vetovoimaisuuden parantamista. Samalla keskustelijat painottivat, että kasvun mahdollistamiseksi on elintärkeää käynnistää kansallisen standardointistrategian laatiminen. Strateginen standardointi nähtiin keinona rakentaa kilpailukykyisiä, kansainvälisesti yhteensopivia innovaatioita, joille syntyy uutta markkinakysyntää ja työpaikkoja.
Yhteinen näkemys oli, että kasvu edellyttää paitsi uusia innovaatioita ja investointeja, myös systemaattista standardointia, osaamisen kehittämistä ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Saimme myös kuulla hyviä ehdotuksia miten tämä kaikki onnistuu.
SESKO 60 vuotta suomalaisen teollisuuden tukena
Tulevaisuuden kasvutekijät -tilaisuudessa juhlistettiin myös SESKOn 60-vuotista taivalta suomalaisen sähköteknisen standardoinnin edistäjänä. Tilaisuus loi vahvan uskon siihen, että strategisella standardointityöllä voidaan rakentaa Suomelle uutta kasvun imua myös tulevina vuosikymmeninä.
Tunnelma Presidentin odotussalissa oli innostunut ja rakentava – aamiainen tarjosi paitsi ajankohtaista tietoa, myös konkreettisia eväitä Suomen teollisuuden, osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.
Lisää suosikiksiLisätietoja aiheesta
