Aineiden raportoinnin keskeinen standardi muuttuu joustavammaksi ja ulottuu laajemmalle
Alkuperäinen teksti: Catherine Bischofberger, IEC e-tech 01/2019
Suomennos: Jukka Alve, SESKO
Vaarallisia aineita esiintyy monissa tuotteissa, mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteissa ja järjestelmissä. Sitä mukaa kun eri maat ovat alkaneet paremmin tiedostaa näiden aineiden haitalliset ympäristövaikutukset, ne ovat ottaneet käyttöön säädöksiä vaarallisten aineiden raportoimisen valvomiseksi. Määräykset myös rajoittavat saastuttavimpien ja vaarallisimpien aineiden käyttöä. IEC julkaisee kansainvälisen standardin aineiden raportoinnista, joka parantaa läpinäkyvyyttä molempiin suuntiin elektroniikan toimitusketjussa. Julkaisu myös auttaa valmistajia ja toimittajia noudattamaan olemassa olevia säädöksiä. IEC:n tekninen komitea TC 111, joka laatii sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöstandardeja, julkaisi ensimmäisen painoksen standardista IEC 62474 vuonna 2012. (Lisätietojen saamiseksi tästä komiteasta kannattaa lukea artikkeli Protecting the planet, joka julkaistiin e-techin numerossa 5/2018.)
“Standardin julkaisemisella oli valtava vaikutus, koska se tasoitti pelikenttää. Ennen standardia IEC 62474 suurimmat toimittajat pystyivät sanelemaan aineiden raportointia koskevat ehtonsa. Se korvasi myös olemassa olleita alueellisia ja kansallisia standardeja, kuten Joint Industry Guide (JIG-101) ja Japanese Green Procurement Survey Standardization Initiative (JGPSSI)”, kertoi Robert Friedman, toinen IEC 62474 -validointitiimin vetäjistä.
Uusi painos täyttää käyttäjien pyynnöt
IEC on julkaissut standardista uuden painoksen, johon sisältyy joukko parannuksia vastauksina teollisuuden sidosryhmien esille nostamiin seikkoihin. Ne halusivat suurempaa joustavuutta ja helpompaa käytettävyyttä aineiden raportoimisessa. Myös pyyntöjä sovellusalueen laajentamisesta elektroniikkateollisuuden ulkopuolelle esitettiin. “Yksi tärkeimmistä painoksen 2 myyntiargumenteista on se, että se toimii yhden pysähdyksen strategialla. Se on hyvin täydellinen standardi, joka antaa tietoa siitä, mitä pitää raportoida ja miten, ja se sisältää erillisen mekanismin tietojen siirtämiseksi pitkin toimitusketjua”, kuvailee Friedman. Standardi on saatavilla myös “punakynäversiona”, johon on merkitty muutokset edelliseen painokseen verrattuna.
Tietojen siirtoa ja käsittelyä varten käytetään yhteistä tietojen esitysmuotoa. Standardiin liittyy myös validoitu avoin tietokanta, johon sisältyy raportoitavien aineiden luettelo (declarable substance list, DSL). Sitä päivitetään säädöksissä tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uusi painos mahdollistaa käyttäjille kaksi erilaista menetelmää aineiden raportoimiseksi.
“Standardissa määritellään materiaaliseloste vaatimustenmukaisuuden osoittamista varten (compliance declaration) ja koostumuksen kuvaamista varten (composition declaration). Ensimmäinen mahdollistaa toimittajille tuotteiden tarkistamisen vertaamalla sitä olemassa olevaan raportoitavien aineiden luetteloon. Toinen puolestaan mahdollistaa laajemman aineraportoinnin, johon vähintään sisältyy tuotteessa käytetyt raportoitavat aineet, mutta se voi myös sisältää muitakin aineita aina täydelliseen aineselosteeseen asti. Edellisessä painoksessa nämä kaksi selostetyyppiä oli yhdistetty, eikä aineiden raportoinnista ollut selviä sääntöjä. Tämä uusi lähestymistapa on helpompi valmistajille ja toimittajille”, selostaa Walter Jager, IEC 62474 -validointitiimin toinen vetäjä Robert Friedmanin ohella.
Tarjoamalla molemmat raportointimenenetelmät uusi painos raivaa tietä todennäköisille muutoksille säädöksissä. “Jotkut yritykset suostuvat jo ylittämään raportoitavien aineiden luettelon vaatimukset ja haluavat raportoida kaikki tuotteissaan käyttämänsä aineet. Koostumusselostetta käytetään tällä hetkellä enimmäkseen yksinkertaisimpiin tuotteisiin, joissa ei ole monia aineita raportoitavana. Tulevaisuudessa yritysten on todennäköisesti raportoitava kasvava määrä kemiallisia aineita yhä monimutkaisemmissa tuotteissa uusien ekosuunnittelusäädösten vuoksi”, Jager sanoo.
Tilaa poikkeuksille
Standardin IEC 62474 raportoitavien aineiden luetteloa (declarable substance list, DSL) päivitetään jatkuvasti sitä mukaa kuin uusia tai päivitettyjä säädöksiä julkaistaan. “Sen pitämiseen ajan tasalla osallistuu kolme eri ryhmää, jotka käsittelevät eri maantieellisiä alueita: Amerikka, Aasia sekä Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka (EMEA). Nämä ryhmät seuraavat monenlaisia säädösmuutoksia ympäri maailman”, sanoo Christophe Garnier, komitean IEC TC 111 puheenjohtaja. Tyypillinen esimerkki tällaisesta säädöksestä on Euroopan unionin RoHS-direktiivi, joka rajoittaa tiettyjen sähkö- ja elektroniikkatuotteissa esiintyvien vaarallisten materiaalien käyttöä. Direktiiviä muutettiin viimeksi vuonna 2015.Standardin IEC 62474 uudessa painoksessa tietokantaan sisällytetään myös poikkeusluettelot. Rajoitettuja aineita voidaan käyttää tietyissä tapauksissa, joissa tiede ei tunne muuta vaihtoehtoa. “Poikkeuksissa sallitut aineet on raportoitava toimitusketjun läpi johdonmukaisella tavalla. Ketjussa pidemmällä olevat valmistajat haluavat pystyä arvioimaan tuotteidensa vaatimustenmukaisuutta ja tarvittaessa raportoimaan käytetyt poikkeukset. Standardin IEC 62474 uudessa painoksessa on yhdenmukaistettu joukko nykyisten säädösten poikkeusluetteloita, mutta sitä mukaa kuin uusia poikkeusluetteloita tulee tietoomme, ne voidaan lisätä IEC 62474 -tietokantaan”, selostaa Mark Frimann, toinen standardin IEC 62474 toisen painoksen kehittäneen päivitystyöryhmän vetäjistä.
“Tämä tarkoittaa, että maat, jotka haluavat ottaa käyttöön RoHSin kaltaisia säädöksiä, voisivat viitata standardin IEC 62474 uuteen painokseen lainsäädännössään poikkeusten määrittelemiseksi, jolloin niiden ei tarvitsisi luoda omia poikkeusluetteloitaan. Me teemme työn heidän puolestaan varmistamalla, että luettelo on aina ajan tasalla”, lisää Jager.
Muiden teollisuudenalojen tavoitteleminen
Toinen tärkeä myyntiargumentti on, että standardia voidaan käyttää millä tahansa sektorilla, joka haluaa raportoida tuotteissaan esiintyvät kemialliset aineet. “Lelu- ja tekstiiliteollisuus, muutamia mainitakseni, voisi käytää standardia omien vaatimustensa täyttämiseen. Sitä on helppo sovittaa eri tarkoituksiin. Tarvitsee vain laatia luettelo tuotteessa olevista aineista sekä käyttää standardin IEC 62474 mukaisia raportointimenetelmiä ja tietojenvaihtoformaattia tietojen siirtämiseksi pitkin toimitusketjua. Luettelo poikkeuksista voidaan räätälöidä tarpeen mukaan”, Garnier antaa ymmärtää.
Standardin IEC 62474 päivitystyöryhmän Mark Frimannin ohella toisena vetäjänä toimivan Koshi Kamikagin mukaan uusi painos on suuri askel eteenpäin, sillä “sitä voidaan käyttää aineselosteisiin toimituslogistiikassa, johon liittyvät kaikki prosessit tuotteiden saamiseksi markkinoille. Mutta, mikä on yhtä tärkeää, informatiivisena selostestandardina, joka yhdistää toimituslogistiikan paluulogistiikkaan, johon liittyvät tuotteiden ja materiaalien uudellenkäyttö ja kierrätys.”
Pidemmän aikavälin suunnitelmana Jager näkee mahdollisuuden työskennellä yhteisen standardin laatimiseksi ISOn kanssa. “Siinä on mielestäni paljon järkeä. Mutta ennen kuin pääsemme sinne, on kuitenkin ratkaistava monia kysymyksiä. Yksi niistä on sen varmistaminen, että säilytämme jatkuvasti päivitettävän ja validoitavan IEC 62474 -tietokannan tarjoaman joustavuuden”, hän päättelee.
Lisää suosikiksi