Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2018
Standardointi Suomessa -kehityshanke
Koko vuoden 2018 oli käynnissä Standardointi Suomessa -hanke. Sen tarkoituksena oli selvittää kansallisen standardoinnin ja kansallisten standardointitoimijoiden nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelu hankkeesta käynnistyi 2017 syksyllä Teknologiateollisuus ry:n ja SFS:n aloitteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat MetStan, SFS:n ja SESKOn puheenjohtajat Esko Keskinen, Matti Mikkola ja Kenneth Hänninen sekä Tomi Lounema TEMistä. Ohjausryhmän aloitteesta toimeksiannon saaneet selvitysmiehet esittivät Suomeen yhtä täysin keskitettyä standardointiorganisaatiota ratkaisemaan heidän havaitsemiaan standardoinnin ongelmia. SESKOn palautteessa selvitykseen todettiin mm, että pelkästään organisaatiorakennetta muuttamalla ei standardoinnin kehitystarpeita ratkaista. SESKOn hallitus ja jäsenistö esittivät elokuun strategiapäivillään oman standardoinnin ihannemallinsa ja kannanottonsa hankkeeseen. SESKOn ihannemallissa esitettiin noudatettavaksi kansallisella tasolla kansainvälistä kolmijakoa IEC-ISO-ITU. Loppuvuodesta standardointitoimijat työstivät konsulttiyritys Capfulin ohjauksessa kahta organisointimallia, kun nykyinen malli sekä selvitysmiesten esittämä täysin keskitetty malli oli ohjausryhmässä hylätty. Näissä standardoinnin organisointi Suomessa tapahtuisi jakautuen kolmeen toimintasektoriin kansainvälisen mallin mukaisesti: IEC-CENELEC, ISO-CEN ja ITU-ETSI. Sen lisäksi olisi tarpeen perustaa jonkinlainen yhteinen koordinointielin tai -organisaatio yhteisten asioiden tasapuolista hoitoa varten. SESKO jäi pois hankkeesta vuoden vaihteessa, mutta SFS:n alueen standardointitoimijat päättivät jatkaa mallin työstämistä vielä alkuvuodesta 2019.
Taloustilanne erinomainen
Toimintavuosi 2018 oli SESKOlle taloudellisesti erinomainen. Tämä johtui ensisijaisesti standardisarjaan SFS 6000 perustuvan pienjännitesähköasennuksia koskevien käsikirjojen julkaisemisesta ja niiden myyntituotoista. Sähköalan toimijat – lähinnä sähköurakoitsijat ja suunnittelijat hankkivat uudistettuja painoksia käyttöönsä runsain mitoin. Koska käsikirja uudistetaan viiden vuoden välein, jakaantuvat yhden vuoden myyntitulot kattamaan viiden vuoden kuluja. Taloudellista tulosta kasvatti myös sähköalan on-line-standardisarjojen lisääntynyt käyttö.
Standardoinnin keskiössä
Kuluneena vuonna tärkeimpiä standardoinnin uusia alueita olivat esineiden internet (IoT), tekoäly (AI), kyberturvallisuus, sähköajoneuvojen latausjärjestelmät, sähkökulkuneuvot ja aurinkosähkö. Ajankohtaisuutensa vuoksi SESKOn kevätseminaarin teemana oli ”Internet of Everything – tekstaava lehmä, puhuva, pelto, pisara maitoa”. Tilaisuudessa käsiteltiin IoT-aiheen lisäksi teknologian merkitystä tulevaisuudessa, kyberturvallisuutta ja älytaloja. SESKOn kansallisen IoT-komitean SK JTC1SC41 toiminta aktivoitui ja edellytti lisää panostusta ja resursseja standardointityöhön.
Tulevaisuuden näkymät
Hallitus teki SESKOn tulevaisuuteen vaikuttavan erittäin merkittävän päätöksen, kun SESKOn toimitiloiksi valittiin Pitäjänmäen Takomotiellä sijaitseva toimistokiinteistö, johon myös SESKOn viisi jäsenyhteisöä muuttavat vuoden 2019 aikana osittain yhteisiin tiloihin. Yhtenä tärkeänä tekijänä päätöksenteossa oli sähköalan ja jäsenten synergia. SESKOn toimisto on sijainnut koko yhdistyksen toiminnan ajan, yli 50 vuotta, Helsingin Lauttasaaressa Särkiniementiellä.
