Sähköalan standardointijärjestö SESKOn sähköautosanaston tarkoitus on yhdenmukaistaa sähköisen liikenteen termien käyttöä. Ala on suhteellisen uusi ja termistö kehittyy nopeasti.

Tämä sanasto keskittyy sähköautoihin, mutta sitä voi käyttää soveltuvin osin myös muille sähköajoneuvoille, polkupyöristä moottorikelkkoihin.

Ajoneuvoihin liittyvät termit

sähköauto

myös: ladattava auto
en: electric vehicle (EV)

Auto, jonka voimanlähteenä on yksi tai useampi sähkömoottori ja johon voi ladata liikkumiseen tarvittavaa energiaa ulkopuolisesta sähkönlähteestä.

Huomautus
Sähköautoja ovat täyssähköautot ja ladattavat hybridiautot. Näistä voidaan käyttää myös nimitystä ladattavat autot.

täyssähköauto

en: battery electric vehicle (BEV)

Auto, jonka voimanlähteenä on pelkästään (yksi tai useampi) sähkömoottori, jonka ainoana energiavarastona toimii akusto, superkondensaattori tai vastaava ladattava energiavarasto.

hybridiauto

en: hybrid electric vehicle (HEV)

Auto, joka käyttää kahta tai useampaa voimanlähdettä (sähkömoottori, polttomoottori tai joku muu) liikkumiseen.

Huomautus
Yleensä hybridiautolla tarkoitetaan sähkö-bensiinihybridiä tai sähkö-dieselhybridiä. Hybridiautot jaetaan ei-ladattaviin hybrideihin ja lataushybrideihin.

ei-ladattava hybridi

en: conventional hybrid vehicle

Hybridiauto, jonka ajovoima-akkuun ei voi syöttää sähköenergiaa ajoneuvon ulkopuolelta.

Huomautus
Markkinointitermi itselataava hybridi ei ole suositeltava, koska myös lataushybridit osaavat aivan samalla tavalla ladata itse akkuaan polttomoottorin avulla. Eri autonvalmistajilla on käytössä erilaisia termejä omille hybridiratkaisuilleen: kevythybridissä on pieni sähkömoottori, joka tukee tarvittaessa polttomoottoria. Täyshybridillä tarkoitetaan autoa, joka voi liikkua pelkän polttomoottorin tai sähkömoottorin avulla tai näiden molempien avulla, tai olla paikallaan niin että polttomoottori lataa akkua.

lataushybridi

myös: ladattava hybridi
en: plug-in hybrid electric vehicle (PHEV)

Hybridiauto, jonka ajovoima-akkua voi ladata ajoneuvon ulkoisesta sähkönlähteestä.

Huomautus
Lataushybrideissä on suurempi ajovoima-akku kuin ei-ladattavissa hybrideissä.

vetyauto

en: hydrogen fuel cell vehicle (HFCV)

Auto, jonka voimanlähteenä on yksi tai useampi sähkömoottori, joka saa energiansa ajoneuvon omasta vetypolttokennosta.
Huomautus
Vetyauto on teknisesti kuten täyssähköauto, mutta sähköverkosta ladattava suurikapasiteettinen ajoakku on korvattu vetypolttokennojärjestelmällä. Vetyautoissakin on ajoakku, mutta sen tehtävänä on lähinnä kuormitushuippujen tasaaminen, joten sen ei tarvitse olla suuri. Vetyautoja kutsutaan joskus myös polttokennoautoiksi. Vetyauto on terminä täsmällisempi, koska polttokenno voi toimia myös esimerkiksi metanolilla.

toimintamatka

en: range

Enimmäismatka, jonka sähköautolla voi ajaa täyteen ladatulla akulla.

Huomautus
Usein esiintyvää termiä toimintasäde ei suositella käytettäväksi puhuttaessa auton toimintamatkasta, koska ilmailu- ja meriliikenneterminä se viittaa enimmäisetäisyyteen, jonka alus voi kulkea tukikohdasta pois niin, että polttoaine riittää paluumatkaankin.

Toimintamatka ilmoitetaan yleensä WLTP-normin mukaan. Ennen käytettiin NEDC-normia. Todellinen toimintamatka on monen asian summa: esimerkiksi ajonopeus ja ulkoilman lämpötila vaikuttavat toteutuneeseen toimintamatkaan.

Lataustermit

Lataustavat 1–4 on määritelty standardissa SFS-EN IEC 61851-1:2019 Electric vehicle conductive charging system – Part 1: General requirements. Lataustavoissa 1–3 sähköverkosta syötetään auton sisäiselle laturille vaihtosähköä, tasasähkölatauksessa (lataustapa 4) ulkoinen latauslaite syöttää akustoon suoraan tasasähköä ja auto ohjaa lataustapahtumaa.

lataustapa 1

en: mode 1 charging

Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen syöttöpuolella mitoitusvirraltaan korkeintaan 16 A ja mitoitusjännitteeltään korkeintaan 250 V yksivaiheista tai 480 V kolmivaiheista standardisoitua pistorasiaa sekä tehoa syöttäviä johtimia ja suojamaadoitusjohtimia.

Huomautus
Lataustapaa 1 käytetään lähinnä kevyiden sähköajoneuvojen lataamisessa.

lataustapa 2

en: mode 2 charging

Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen syöttöpuolella korkeintaan 32 A ja 250 V yksivaiheista tai 480 V kolmivaiheista standardisoitua pistorasiaa sekä tehoa syöttäviä johtimia ja suojamaadoitusjohtimia. Lisäksi käytetään ohjaustoimintoja ja henkilöiden suojana toimivaa vikavirtasuojaa, jotka on integroitu johdon suojalaitekoteloon.

Huomautus
Esimerkiksi sähköauton lataaminen tavallisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta eli sukopistorasiasta on lataustapaa 2. Tätä kutsutaan myös hidaslataukseksi, koska latausvirta on tyypillisesti 8 ampeeria. Lataustavan määritelmä ei ota kantaa siihen, onko latauslaite kiinteästi asennettu vai ei – mikäli kiinteä latauslaite saa syötön pistorasiasta eikä suoraan kiinteästä syöttöjohdosta, kyseessä on lataustapa 2.

lataustapa 3 eli peruslataus

en: mode 3 charging

Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen erityisesti tähän tarkoitettua sähköajoneuvon latausjärjestelmää, jossa ohjaustoiminnot ulottuvat kiinteästi vaihtosähköverkkoon liitettyyn sähköajoneuvon latauslaitteeseen.

Huomautus
Tämä on sähköautojen suositeltavin lataustapa, joka on käytössä omakotitaloissa, asunto-osakeyhtiöissä, kauppakeskuksissa ja pysäköintihalleissa.

lataustapa 4 eli teholataus

en: mode 4 charging

Sähköajoneuvon liittäminen vaihtosähkösyöttöön (sähköverkkoon) käyttäen ajoneuvon ulkopuolista laturia, jossa ohjaustoiminnot ulottuvat kiinteästi vaihtosähköverkkoon liitettyihin laitteisiin. Syöttö sähköajoneuvoon tapahtuu tasasähköllä.

Huomautus
Teholatausta käytetään tyypillisesti pitkän matkan ajossa niin, että autoa ladataan huoltoasemalla tauon aikana.

suurteholataus

en: high power charging (HPC)

Kuten teholataus (lataustapa 4), mutta suurin saatavilla oleva latausteho on 150 kilowattia tai enemmän.

Huomautus
Esimerkiksi 150 kilowatin tai 350 kilowatin latauslaitteet ovat suurteholatauslaitteita.

latauspaikka

en: charging site

Paikka, jossa on vähintään yksi sähköauton latauspiste.

Huomautus
Latauspaikka voi sijaita esimerkiksi kauppakeskuksen pysäköintihallissa tai huoltoasemalla.

latauslaite

en: EV supply equipment (EVSE)

Sähköauton lataamiseen tarkoitettu laite, jossa on yksi tai useampi latauspiste ja niihin liittyvät suoja-, ohjaus-, tietoliikenne- ja mittauslaitteet.

Huomautus
Latauslaitetta kutsutaan usein myös latausasemaksi.

latauspiste eli liitäntäpiste

en: connecting point

Piste, jossa sähköauto on liitetty kiinteään asennukseen. Liitäntäpiste voi olla pistorasia tai pistoke.

Huomautus
Termejä latauslaite ja latauspiste käytetään usein sekaisin. Tällä ei tavallisesti ole käytännön merkitystä, etenkin jos latauslaitteessa on vain yksi latauspiste.

latausjohto

en: charging cable assembly

Johto, jolla sähköajoneuvo liitetään latauslaitteeseen.

Huomautus
Lataustavassa 3 latausjohto voi olla kiinteä osa latauslaitetta tai irrotettava. Irrotettavan johdon latauspistotulppa kytketään latauslaitteen latauspistorasiaan. Johdon toisessa päässä on ajoneuvopistoke, joka kytketään auton ajoneuvovastakkeeseen.

Lataustavassa 2 latausjohdon toisessa päässä on kotitalouspistorasiaan tai teollisuuspistorasiaan sopiva pistotulppa ja toisessa päässä ajoneuvopistoke. Johdossa on suojalaiteyksikkö, joka sisältää muun muassa vikavirtasuojan.

latauspistorasia

en: EV socket outlet

Latauslaitteen pistorasia, johon kytketään latausjohdon latauspistotulppa.

latauspistotulppa

en: EV plug

Latausjohdon pistotulppa, joka kytketään latauspisteen latauspistorasiaan.

ajoneuvopistoke

myös: latauspistoke
en: vehicle connector

Latausjohdon pistoke, joka kytketään sähköajoneuvon ajoneuvovastakkeeseen.

ajoneuvovastake

myös: latausvastakeen: vehicle inlet

Sähköajoneuvon vastake, johon kytketään ajoneuvopistoke.

tyypin 1 ajoneuvovastake ja -pistoke

en: type 1 connector

Tyypin 1 ajoneuvovastakkeessa ja -pistokkeessa on sähkönsyöttöä varten kolme kosketinta: vaihe, nolla ja suojakosketin. Tämän lisäksi on latauksen ohjausta varten control pilot (CP) -kosketin ja johdon paikallaanolon ja virrankeston tunnistamista varten proximity pilot (PP) -kosketin.

Huomautus
Tyypin 1 kytkentätarvikkeita käytetään vain ajoneuvovastakkeessa ja -pistokkeessa. Jos autossa on tyypin 1 vastake, sitä voi ladata joko latauslaitteella jossa on kiinteä johto tyypin 1 pistokkeella, tai irrotettavalla latausjohdolla, jonka toisessa päässä on tyypin 2 latauspistotulppa ja toisessa päässä tyypin 1 latauspistoke.

tyypin 2 latauspistorasia ja -pistotulppa sekä ajoneuvovastake ja -pistoke

en: type 2 connector

Kuten tyyppi 1, mutta tyypin 2 kytkentätarvikkeissa on paikat kolmelle vaiheliittimelle, joten tyypin 2 kytkentätarvikkeet mahdollistavat kolmivaihelatauksen.

CCS-ajoneuvovastake ja -pistoke

en: CCS connector

Standardin SFS-EN 62196-3 mukainen vastake- ja pistoketyyppi FF eli CCS (engl. Combined Charging System) koostuu tyypin 2 vastakkeesta/pistokkeesta, jonka alla on tasasähkösyöttöä varten kaksi kosketinta.

Huomautus
CCS-ajoneuvovastaketta ja -pistoketta käytetään tasasähkölatauksessa (lataustapa 4). Tyypin 2 koskettimien kautta tapahtuu ajoneuvon maadoitus ja latauksen ohjaus.

CHAdeMO-ajoneuvovastake ja -pistoke

en: CHAdeMO connector

SFS-EN 62196-3 -standardin mukaisessa vastake- ja pistoketyyppi AA:ssa eli CHAdeMOssa (Charge de Move) on kaksi isoa kosketinta tasasähkösyöttöä varten ja seitsemän pientä kosketinta ohjaus- ja turvatoimintoja varten. CHAdeMOa käytetään ainoastaan lataustavassa 4, sen kautta ei voi ladata vaihtosähköllä.

kuormanhallinta

en: load management

Järjestelmä, jolla hallitaan latausjärjestelmän ottamaa tehoa rajoittamalla autojen ottamaa latausvirtaa tai jaksottamalla latausta.

Huomautus
Kuormanhallinta mahdollistaa esimerkiksi sen, että jokaiselle taloyhtiön asukkaalle saadaan latausmahdollisuus ilman, että sähköliittymän kokoa tarvitsee muuttaa. Kuormanhallinnalla valvotaan sähköliittymää tai eri osia jakelusta ja rajoitetaan tarvittaessa sähköauton latausvirtaa, niin ettei jakelu mistään kohdin ylikuormitu.

älykäs lataus

en: smart charging

Yleistermi sähköajoneuvon lataukselle, jota voidaan ohjata ulkoisen signaalin perusteella. Latausvirtaa voidaan säätää alas- ja ylöspäin latauksen keskeytymättä.

Muuta huomioitavaa

Lataustapaa 2 kutsutaan usein hidaslataukseksi ja lataustapaa 4 pikalataukseksi. Latausnopeuteen viittaavat termit ovat ongelmallisia kahdesta syystä, etenkin jos niitä käytetään synonyymeinä numeroitujen lataustapojen kanssa:

  • jos sähköautoa ladataan tavallisesta 32 ampeerin (22 kW) tai 16 ampeerin (11 kW) voimavirtapistorasiasta siihen tarkoitetulla suojalaiteyksikön sisältävällä latausjohdolla, kyseessä on lataustapa 2 – mutta lataaminen on ihan yhtä nopeaa kuin lataustavalla 3, joten sen kutsuminen hidaslataukseksi ei ole loogista. Vastaavasti: yleisin sovellus lataustavalle 4 on pikalataus esimerkiksi huoltoasemalla, mutta markkinoilla on myös ”hitaita pikalatureita”, joiden teho on 20 kilowatin suuruusluokkaa.
  • nopeus on suhteellinen käsite: 50 kilowatin pikalataus oli nopeaa 2010-luvun alussa, kun autojen akkujen kapasiteetit olivat 20 kilowattitunnin suuruusluokkaa. Vuonna 2021 markkinoilla on jo 350 kilowatin latauslaitteita ja sähköhenkilöautojen akkukapasiteetit ovat jopa 100 kilowattitunnin suuruusluokkaa, maksimilataustehon ollessa 270 kilowattia.

Hidaslataus on käyttökelpoinen termi sukopistorasiasta lataamiseen.

Lyhenteitä

BEV
Battery Electric Vehicle, täyssähköauto

CPControl Pilot, sähköauton ja latausaseman välinen ohjaussignaali

CPOCharge Point Operator, latausoperaattori

CPO IDCharge Point Operator ID, latausoperaattorin tunniste (OCHP-yhteyskäytännössä)

EMP tai EMSPE-Mobility (Service) Provider, sähköisen liikenteen palveluntarjoaja

EVElectric Vehicle, sähköauto

EVSEElectric Vehicle Supply Equipment, sähköauton latauslaite

EVSE IDElectric Vehicle Supply Equipment Identifier, sähköauton latauslaitteen yksilöivä tunniste

MIDEuroopan Unionin mittauslaitedirektiivi. Jos sähköauton lataamisen veloitus perustuu kulutetun sähköenergian määrään, mittarin on oltava MID-direktiivin mukainen.

OCHPOpen Clearing House Protocol, kansainvälinen sähköautojen latausoperaattoreiden verkkovierailuyhteyskäytäntö

OCPIOpen Charge Point Interface, sähköisen liikenteen palveluntarjoajan ja latausoperaattorin väliseen viestintään tarkoitettu yhteyskäytäntö

OCPPOpen Charge Point Protocol, latausjärjestelmien yhteyskäytäntö

PHEVPlug-in Hybrid Electric Vehicle, lataushybridi

PPProximity Pilot, latauspistokytkimen kosketin, jolla auto ja latausasema tunnistavat, että kaapeli on kytketty paikalleen.

Lähteet

ISO/TR 8713
SESKOn sähköajoneuvojen lataussuositus (5. painos, 2021)
SFS 6000-7-722:2017
ST-käsikirja 41: Sähköautot ja latausjärjestelmät (1. painos, 2019)
SFS-EN ISO 15118-1:2019
SFS-EN IEC 61851-1:2019
SFS 5805:2017
SFS-EN 62196-2:2017
SFS-EN 62196-3:2016
Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (478/2017)

Muutoshistoria

Tämä on SESKOn sähköautosanaston versio 1.01, päivitetty 8.4.2021. Kehittämisehdotukset voi lähettää komitean SK 69 sihteerille (Vesa Linja-aho, yhteystiedot)
v1.01 (8.4.2021): Korjattu englanninkielinen termi charging place -> charging site
v1.0 (6.4.2021): Sanasto julkaistu